Maria Paaso

Maria Sofia Paaso (ent. Laine, sukunimi esiintyi myös muodossa Paaso-Laine, 13. marraskuuta 1868 Ii – 5. toukokuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen ompelija ja sosialidemokraattinen kansanedustaja.

Maria Paaso
Maria Paaso vuonna 1907.
Maria Paaso vuonna 1907.
Kansanedustaja
22.5.1907–31.7.1908
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen läänin eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt13. marraskuuta 1868
Ii
Kuollut5. toukokuuta 1945 (76 vuotta)
Helsinki
Ammatti ompelija

Elämäkerta

Paason vanhemmat olivat laivuri Juho Olavinpoika Paaso (4.1.1840 – 26.12.1921) ja Liisa Matintytär Palukka (2.7.1845 – 13.9.1884), jotka vihittiin 10.11.1867 Iissä.

Perheessä oli 12 lasta, joista Maria oli vanhin. Isänsä laivamatkoilla mukana työssä ollessaan hän oli oppinut ruotsia, josta oli myöhemmin hyötyä palveluspaikkaa hakiessa. Äiti kuoli nuorimman lapsen syntyessä, jolloin 15-vuotias Paaso joutui keskeyttämään kansakoulun ja muuttamaan Helsinkiin, jossa hän työskenteli aluksi palvelijattarena. Käytyään ompelukurssin ja teollisuuskoulun hän ryhtyi ompelijaksi[1].

Paaso toimi puhujana työväenliikkeen ja raittiusliikkeen tilaisuuksissa ja oli Sosialidememokraattisen naisliiton sihteerinä 1900–1902 sekä ohjaajana Ihanneliiton kursseilla ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton lastenosastoissa. Sortovuosien aikana Paaso joutui siirtymään Ruotsiin, jossa hän oleskeli vuosina 1903–1905.

Paaso oli SDP:n kansanedustajana ensimmäisessä eduskunnassa 1907–1908 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän oli myös Sosialidememokraattisen työläisnaisliiton liittotoimikunnan jäsen ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton liittotoimikunnan jäsen. Paason kansanedustajaura jäi lyhyeksi poliittisten riitojen vuoksi ja myös siksi, että Paaso käytti itseompelemiaan näyttäviä, yläluokkaisia pukuja, joita pidettiin työväenliikkeen edustajalle sopimattomina. Hän käytti usein punaista puseroa, kun muilla naiskansanedustajilla oli yleensä musta puku.[2]

Paaso jatkoi työtään Naisliiton luennoitsijana ja joutui uuden Seynin sortokauden aikana taas siirtymään kolmeksi vuodeksi Ruotsiin. Suomen sisällissodan aikana Paaso toimi punaisten elintarvikelautakunnassa ja pakeni sodan lähestyessä loppuaan ensin Kotkaan ja sitten Viipuriin. Hän oli vangittuna Viipurin vankileirillä ja myöhemmin Hämeenlinnan vankileirillä, josta vapautui kesällä 1918. Oltuaan joitakin vuosia Työväen Raittiusliiton lastenosastojen ohjaajana Paaso perusti paperikaupan Helsinkiin. Kauppa teki kuitenkin lopulta konkurssin, ja Paaso eli lopun elämäänsä poikansa taloudellisen tuen varassa.

Paaso oli naimisissa vuodesta 1889 muurari Filip Laineen kanssa. Perheessä oli kolme lasta, poika Yrjö, tytär Laina ja tytär Eine. Tyttäristä Lainasta ja Einestä tuli tunnettuja näyttelijöitä ja Yrjöstä kansakoulunopettaja sekä työväenliikkeen historioitsija. Aviomiehen alkoholin käyttö ja Marian poliittinen toiminta johtivat asumuseroon 1900-luvun alussa, mutta varsinaisen avioeron hän otti vasta 1917.

Lähteet

Viitteet
  1. Entinen kansanedustaja Martta Salmela-Laine muistelee: Ensimmäisen eduskunnan naiset Maria Laine ja Mimmi Kanervo Sarja Ensimmäisen eduskunnan naiset. 12.4.2011. Yle.
  2. Maria Laine ja Mimmi Kanervo | Ensimmäisen eduskunnan naiset areena.yle.fi. Viitattu 14.1.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.