Maria Fjodorovna

Maria Fjodorovna (ven. Мария Фёдоровна; 26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina – 13. lokakuuta 1928 Klampenborg) oli keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar, sittemmin leskikeisarinna ja Venäjän viimeisen keisarin Nikolai II:n äiti. Syntyjään hän oli Tanskan prinsessa Dagmar (Marie Sophie Frederikke Dagmar), kuningas Kristian IX:n neljänneksi vanhin lapsi, ja tällä nimellä hänet yleensä tunnetaan Suomessa ja Tanskassa. Prinsessa Dagmarin sisar Alexandra oli Britannian kuninkaan Edvard VII:n puoliso ja tulevan kuninkaan Yrjö V:n äiti.

Keisari Aleksanteri III ja Maria Fjodorovnan häät
Maria Fjodorovna
Venäjän keisarinna
Valtakausi 13. maaliskuuta 1881 – 1. marraskuuta 1894
Kruunajaiset 27. toukokuuta 1883
Syntynyt 26. marraskuuta 1847
Kööpenhamina, Tanska
Kuollut 13. lokakuuta 1928 (80 vuotta)
Klampenborg, Tanska
Hautapaikka Pietari-Paavalin katedraali, Pietari[1]
Puoliso Aleksanteri III
Lapset Nikolai
Aleksanteri
Georgi
Ksenia
Mikael
Olga
Suku Glücksburg
Romanov (avioliiton kautta)
Isä Kristian IX
Äiti Louise
Uskonto ortodoksisuus, aiemmin luterilaisuus
Tanskan prinsessa Dagmar vuonna 1864 (väritetty valokuva)

Perhe

Ennen avioliittoaan suuriruhtinas Aleksanteri Aleksandrovitšin kanssa prinsessa Dagmar oli ensin kihlautunut tämän vanhemman veljen, silloisen Venäjän kruununperillisen Nikolai Aleksandrovitšin kanssa.[2] Nikolai kuitenkin kuoli tuberkuloosiin 1865[3] ja viimeisenä toiveenaan pyysi Dagmaria naimaan veljensä, seuraavan kruununperillisen Aleksanterin.

Avioliittoa varten Dagmar kääntyi luterilaisuudesta ortodoksisuuteen ja otti nimen Maria Fjodorovna (suomeksi käytetty myös nimeä Maria Feodorova). Häät pidettiin Pietarin Talvipalatsissa marraskuussa 1866 ja avioliitosta tuli onnellinen.

Maria Fjodorovna (vas. ylh.) ja Aleksanteri III perheineen.

Suuriruhtinaspari sai kuusi lasta:

Kruununperillis- ja hallitsija-aikanaan Aleksanteri III perheineen oleskeli usein kesäisin Langinkosken kalastajamajalla Kymijoen suulla, josta sanotaan että se oli tanskalaisesta vaatimattomuudesta pitävän Maria-vaimon suosima paikka, jossa, toisin kuin Venäjällä, paikallinen väestö oli hengeltään skandinaavista.

Aleksanteri III:sta tuli Venäjän keisari isänsä Aleksanteri II:n salamurhan jälkeen 1881. Aleksanteri III kuoli 1894, jolloin valtaistuimelle astui Aleksanterin ja Maria Fjodorovnan vanhin poika Nikolai II. Leskikeisarinna oli tärkeänä neuvonantajana monissa poikansa päätöksissä.

Maria Fjodorovna oli tunnettu Suomen ystävä. Ensimmäisellä venäläistämiskaudella hän yritti saada poikaansa Nikolaita lopettamaan venäläistämistoimet Suomessa ja kutsumaan epäsuositun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin takaisin Pietariin. Keisarinna osoitti vieroksuntaansa Venäjän toimia Suomea vastaan myöhemminkin, hänen matkatessaan junalla Suomen kautta takaisin Venäjälle hän antoi soittokunnan soittaa Porilaisten marssin ja Maamme-laulun, joiden esittämisen sen aikainen kenraalikuvernööri Seyn oli kieltänyt.

Vallankumouksen jälkeen

Kun Venäjän vallankumous alkoi vuonna 1917, Maria Fjodorovna pysyi Venäjällä ja lähti maasta vasta 1919 sisarensa Britannian leskikuningatar Alexandran taivutteluiden jälkeen. Hän pakeni Krimin kautta HMS Marlborough -laivalla, jonka Britannian kuningas Yrjö V oli lähettänyt noutamaan tätiään; matka suuntautui Maltan kautta Lontooseen.

Lontoosta Maria Fjodorovna muutti kuitenkin pian takaisin Tanskaan, jossa hän asettui Kööpenhaminan pohjoispuolelle Klampenborgssa suvun entiseen kesähuvilaan Hvidøreen. Hän asui Tanskassa kuolemaansa asti, vuoteen 1928.

Uudelleenhautaus

Vuonna 2005 Tanskan ja Venäjän hallitukset sopivat, että Maria Fjodorovnan ruumis siirretään Tanskan Roskilden tuomiokirkosta Pietariin, jossa hänet haudataan uudelleen Pietari-Paavalin linnoitukseen miehensä Aleksanteri III:n viereen. 26. syyskuuta 2006 Maria Fjodorovnan sarkofagi saapui Kronstadtin laivastoasemalle Tanskan laivaston aluksella, päivälleen 140 vuotta siitä, kun Maria itse saapui Kronstadtiin. Matkalla Tammisaaren saariston Jussarön edustalla 25. syyskuuta 2006 klo 12 miinalaiva Pohjanmaa tervehti ohi purjehtivaa entistä suuriruhtinatarta.

Maria Fjodorovna Helsingin nimistössä

Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Dagmarinkatu ja Helsingissä aiemmin toiminut Marian sairaala on nimetty suuriruhtinatar Maria Fjodorovnan mukaan.[4]

Kunnianosoituksia

Maria Fjodorovnan maalauksia
  • Asetelma 1868
    Asetelma
    1868
  • Kitupiikki 1890
    Kitupiikki
    1890

Lähteet
  1. Leskikeisarinnan toiset hautajaiset Suomen kuvalehti. Viitattu 11.5.2022.
  2. Berl.Tid 29.9.1864 förlofningen. Finlands Allmänna Tidning, 06.10.1864, nro 232, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.07.2015.
  3. Nikolai Aleksandrovitsh. Hufvudstadsbladet, 25.04.1865, nro 94, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.07.2015.
  4. Elina Lappalainen: Helsingin historialliseen sairaalaan on suunnitteilla valtava startup-keskus – "Katto on korkealla, koska aikoinaan uskottiin bakteerien asuvan katon rajassa", Talouselämä. Viitattu 4. syyskuuta 2021.
  5. Императрица Мария Федоровна с орденом Св. Андрея medalirus.ru. Viitattu 17.4.2023.
  6. Paulo Estrela, Jose Vicente de Bragança: TROCA DE CONDECORAÇÕES ENTRE OS REIS DE PORTUGAL E OS IMPERADORES DA RÚSSIA. Pro Phalaris, Academia Falerística de Portugal, 1.1.2017. Artikkelin verkkoversio. (portugaliksi)
  7. Soberanas y princesas condecoradas con la Gran Cruz de San Carlos el 10 de Abril de 1865 Diario del Imperio. 1865. Viitattu 17.4.2023. (espanjaksi)
  8. Luisen-orden (s. 1128) Königlich Preussische Ordensliste. 1886. Viitattu 17.4.2023. (saksaksi)
  9. Guía oficial de España (s. 239) Hemeroteca Digital. Biblioteca Nacional de España. 1928. Viitattu 17.4.2023. (espanjaksi)
  10. 明治時代の勲章外交儀礼 (s. 157) 治聖徳記念学会紀要. 2017. Viitattu 17.4.2023. (japaniksi)

    Aiheesta muualla
    Venäjän lippu Edeltäjä:
    Maria Aleksandrovna    		 Venäjän keisarikunnan hallitsijan puoliso
    1881–1894    		 Seuraaja:
    Aleksandra Fjodorovna
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.