Marcus Ragnarsson

Lars Johan Marcus Ragnarsson[2] (s. 13. elokuuta 1971 Östervåla, Ruotsi) on ruotsalainen entinen jääkiekkopuolustaja. Hän pelasi urallaan 632 NHL-ottelua ja teki niissä tehot 37+140=177. Jäähyminuutteja Ragnarsson keräsi 482. Hän lopetti uransa kaudella 2010–2011 Elitserien-joukkue Djurgårdens IF:ssä.

Marcus Ragnarsson
Henkilötiedot
Syntynyt13. elokuuta 1971
Östervåla, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Ragge[1]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 186 cm
Paino 98 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 19892010
Seurat Östervåla IF (Ruotsi II)
Nacka HK (Ruotsi I)
Djurgårdens IF (SEL)
San Jose Sharks (NHL)
Philadelphia Flyers (NHL)
Almtuna IS (Allsv.)
NHL-varaus 99. varaus, 1992
San Jose Sharks
Mitalit
Maa:  Ruotsi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
HopeaaRuotsi 1995jääkiekko
HopeaaSuomi 1997jääkiekko

Ura

Ragnarsson on Östervåla IF:n kasvatti. Hän pelasi siellä jo 15-vuotiaana täyden kauden 1986–1987 II-divisioonaa. Kaudella 1989–1990 Ragnarsson pelasi ensin sarjatasoa ylempänä Nacka HK:n riveissä ja hän nousi samalla kaudella Djurgårdens IF:n Elitserien-joukkueeseen, jossa Ragnarsson pelasi 13 runkosarjaottelua ja yhden playoff-ottelun. Keväällä 1990 hän voitti Ruotsin mestaruuden. Ragnarsson pelasi tulokaskaudellaan 1990–1991 35 ottelua tehoin 4+1=5. Hän voitti Ruotsin mestaruuden toisen kerran peräkkäin keväällä 1991. Keväällä 1992 Ragnarsson voitti Elitserienin hopeaa.

Kesällä 1992 San Jose Sharks varasi Ragnarssonin viidennellä kierroksella numerolla 99. Hän siirtyi Djurgårdenista Sharksiin kaudeksi 1995–1996. Ragnarsson pelasi siellä hienon tulokaskauden tekemällä 71 ottelussa tehot 8+31=39. Hän oli joukkueensa tehokkain puolustaja ja tehot olivat Ragnarssonin yhden kauden henkilökohtainen piste-ennätys NHL:ssä. Hän pelasi Sharksissa vielä seitsemänä seuraavana kautena ja pelasi useita kausia Mike Rathjen pakkiparina. Ragnarsson pelasi vuonna 2001 NHL:n tähdistöottelussa. Seitsemännellä Sharks-kaudellaan, joulukuussa 2002 hänet kaupattiin Philadelphia Flyersiin vaihdossa Dan McGillisiin. Kausi 2003–2004 oli Ragnarssonille viimeinen NHL:ssä.

NHL:n työsulkukaudella 2004–2005 Ragnarsson palasi kotimaahansa ja siirtyi HockeyAllsvenskanin Almtunaan tammikuussa 2005. Hän kuitenkin ehti pelata joukkueessa vain yhden karsintasarjan ottelun. Ragnarsson jatkoi Almtunassa vielä kolme seuraavaa kautta. Hän oli kaudella 2005–2006 joukkueen tehokkain puolustaja ja sisäisen pistepörssin voittaja tehoilla 10+28=38. Ragnarsson oli HockeyAllsvenskanin pistepörssin kolmastoista ja puolustajien pistepörssin toinen Boforsin Nick Angellin jälkeen. Kaudella 2006–2007 hän teki 26 pistettä, mutta oli silti joukkueensa tehokkain puolustaja. Ragnarsson oli puolustajien pistepörssissä kymmenes. Kaudella 2007–2008 hän teki 29 pistettä ja oli jälleen joukkueensa tehokkain puolustaja. Ragnarsson oli HockeyAllsvenskanin neljänneksi tehokkain puolustaja.

Ragnarsson siirtyi kaudeksi 2008–2009 sarjatasoa ylemmäs Elitserieniin ja palasi Djurgårdens IF:n riveihin. Hän voitti puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 12+25=37, hänet palkittiin Elitserienin parhaan puolustajan Salming Trophyllä, ja hänet valittiin Ruotsin tähdistökentälliseen. Ragnarssonilla oli myös Elitserienin keskimäärin suurin peliaika ottelua kohden (26:12). Kaudella 2009–2010 loukkaantuminen lyhensi runkosarjan 37 mittaiseksi, mutta Ragnarsson voitti keväällä 2010 Elitserienin hopeaa. Kaudella 2010–2011 hän pelasi kolme runkosarjan ottelua, mutta Ragnarsson loukkasi olkapäänsä ja hän lopetti pitkän uransa 39-vuotiaana marraskuussa 2010.[1]

Maajoukkue

Ragnarsson edusti Ruotsia talviolympialaisissa kahdesti: vuonna Naganossa 1998 ja Salt Lake Cityssä 2002, mutta hän jäi molemmissa kisoissa ilman mitalia. Hän pelasi myös MM-kilpailuissa vuosina 1995 ja 1997 voittaen molemmista MM-hopeaa. Ragnarsson edusti Ruotsia myös maailmancupissa syksyllä 2004. Yhteensä hän pelasi 40 A-maaottelua tehoin 3+6=9.

Tilastot

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1986–1987Östervåla IFRuotsi II28167
1987–1988Östervåla IFRuotsi II2531215
1988–1989Östervåla IFRuotsi II30151429
1989–1990Nacka HKRuotsi I92354
Djurgårdens IFElitserien13022010000
1990–1991Djurgårdens IFElitserien354151270006
1991–1992Djurgårdens IFElitserien40851314100114
1992–1993Djurgårdens IFElitserien343364860338
1993–1994Djurgårdens IFElitserien1904424
1994–1995Djurgårdens IFElitserien3879162030004MM40004
1995–1996San Jose SharksNHL718313942
1996–1997San Jose SharksNHL693141763MM1121310
1997–1998San Jose SharksNHL79520256560004OK40110
1998–1999San Jose SharksNHL74013136660116
1999–2000San Jose SharksNHL6331316381203310
2000–2001San Jose SharksNHL68312154450118
2001–2002San Jose SharksNHL7051520441213412OK40222
2002–2003San Jose SharksNHL2517830
Philadelphia FlyersNHL4326832130116
2003–2004Philadelphia FlyersNHL707916581414514MC30000
2004–2005Almtuna ISAllsvenskan
2005–2006Almtuna ISAllsvenskan3810283863
2006–2007Almtuna ISAllsvenskan327192646
2007–2008Almtuna ISAllsvenskan385242944
2008–2009Djurgårdens IFElitserien4912253738
2009–2010Djurgårdens IFElitserien3751520441614518
2010–2011Djurgårdens IFElitserien30004
8 kauttayhteensäNHL63237140177482682141660
9 kauttayhteensäElitserien26839641032044318940

Lähteet

Viitteet

  1. Uffe Bodin: Nu är karriären över 8.11.2010. Hockeysverige.se. Viitattu 8.11.2010. (ruotsiksi)
  2. Marcus Ragnarsson Biography and Olympic Results Olympics at Sports-Reference.com. Arkistoitu 30.9.2009. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.