Marcus Garvey

Marcus Garvey syntyi köyhän 11-lapsisen perheen kuopuksena Jamaikassa vuonna 1887. Hän opiskeli kirjanpainajaksi. Garvey muutti vuonna 1912 kahdeksi vuodeksi Lontooseen ja tutustui siellä kolonialismia vastustaneisiin afrikkalaisiin sekä mustan kirjailijan Booker T. Washingtonin ajatuksiin. Palattuaan Jamaikalle vuonna 1914 hän perusti Universal Negro Improvement Association (UNIA, ”Maailmanlaajuinen neekerien kehityksen liitto”) -järjestön. Sen tavoitteena oli yhdistää kaikki maailman neekerikansat yhdeksi omaksi maakseen ja hallinnokseen.[2]

Vuonna 1916 Garvey muutti New Yorkiin ja perusti Harlemin kaupunginosaan UNIAn päämajan. Sieltä järjestö levisi muualle Yhdysvaltoihin ja ulkomaille. UNIA toimi mustien järjestöjen sateenvarjo-organisaationa ja ilmoitti jäsenmääräkseen useita miljoonia 40 maassa. Vuonna 1920 UNIA nimitti Garveyn symbolisesti ”Afrikan tasavallan tilapäiseksi presidentiksi” ja julkaisi julkilausuman ”maailman neekerikansojen oikeuksista”.[2]

Garvey käynnisti useita afrikkalais-amerikkalaisia projekteja. Yksi niistä oli Black Star Steamship Company -yritys, joka liikennöi Pohjois-Amerikan ja Karibian sekä Afrikan välillä. Yrityksen taloudellisten sotkujen seurauksena Garvey tuomittiin Yhdysvalloissa vankeuteen vuonna 1925, ja kaksi vuotta myöhemmin hänet karkotettiin Jamaikalle. Vuonna 1934 Garvey muutti Lontooseen, ja hän kuoli siellä vuonna 1940. Hän ei koko elämänsä aikana käynyt Afrikassa, vaikka matkustikin paljon.[2]

Garveyn ensimmäinen vaimo 1919–1922 oli Amy Ashwood Garvey, joka oli panafrikanisti, naisaktivisti ja sosiaalityöntekijä. Garveyn toinen vaimo vuodesta 1922 alkaen oli Amy Jacques Garvey. Hän oli alun perin Garveyn henkilökohtainen sihteeri ja toimi sen jälkeen tärkeissä järjestöllisissä tehtävissä UNIAssa. Garveyn kuoltua hän opetti ihmisille tämän elämästä. He saivat kaksi lasta.[3]

Garvey pyrki luomaan mustien kulttuurin heidän omilla ehdoillaan, ilman valkoisten vaikutusta. Hän halusi mustien saavuttavan omavaraisuuden niin sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin taloudellisestikin. Garvey uskoi mustien rotupuhtauteen ja vastusti rotujen sekoittumista. Hän uskoi mustien ylpeyteen omasta kulttuurisesta perinnöstään ja yhteiseen taisteluun rotusortoa vastaan. Garvey toivoi Amerikan ja Afrikan mustien tukevan toisiaan kolonialismin ja rotusorron vastustamisessa. Hän tavoitteli ”Afrikan yhdysvaltoja”, jonka kansalaisuuden jokainen musta ihminen voisi saada. Garvey ei kuitenkaan kannattanut kaikkien mustien muuttamista Afrikkaan, vaikka moni hänen kannattajistaan sitä ajoikin. Hän ei myöskään havitellut Yhdysvaltoihin itsenäistä mustien valtiota, vaan ainoastaan rinnakkaista mustien yhteiskuntaa ja vapautumista sorrosta.[2]

Johtajana Garvey oli itsevaltainen. Hän ihaili Benito Mussolinia ja Adolf Hitleriä siinä, kuinka nämä nostivat omat kansansa suuruuteen.[2]

Garveylla oli merkittävä vaikutus niin afroamerikkalaisten omanarvontunteeseen kuin afrikkalaisten kansallisuustunteeseenkin, joka johti myöhemmin Afrikan maiden itsenäistymiseen.[2] Garveyn ennustus ”Katsokaa Afrikkaan, missä musta kuningas kruunataan...” osoittautui profeetalliseksi jamaikalaisen rastafariliikkeen synnyn kannalta.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marcus Garvey Wikimedia Commonsissa