Marc-André Dalbavie

Marc-André Dalbavie (s. 10. helmikuuta 1961 Neuilly-sur-Seine) on ranskalainen säveltäjä.[1] Hän on erikoistunut spektrimusiikkiin.[2]

Dalbavie opiskeli Pariisin konservatoriossa Marius Constantin ja Pierre Boulez'n johdolla. Hän oli vuosina 1985–1990 IRCAM:n musiikintutkimusyksikön aktiivinen jäsen. Hän saavutti kansainvälistä mainetta ensimmäisellä IRCAM:ssa tekemällään teoksella (Diadèmes). Dalbavie asui vuosina 1992–1993 Berliinissä Deutscher Akademischer Austauschdienstin kutsumana.[1] Hän sai vuonna 1994 Ernst von Siemens -musiikkipalkinnon sekä Rome Prizen[2], ja hänellä oli vuosina 1995–1996 residenssi Rooman Villa Medicissä.[1] Dalbavie oli Clevelandin orkesterin residenssisäveltäjä vuosina 1998–2000[2] ja Pariisin orkesterin residenssisäveltäjä vuosina 2001–2005. Hänet palkattiin orkestroinnin opettajaksi Pariisin konservatorioon vuonna 1997.[1]

Dalbavie on säveltänyt tilaustöitä maailman johtaville orkestereille ja musiikki-instituutioille. Jotkin hänen teoksistaan ovat olleet tilasidonnaisia; orkesterille ja kuorolle sävelletty teos Mobiles (2001) on luotu varta vasten Cité de la Musiquen auditoriota varten. Rocks Under the Water (2002) puolestaan sävellettiin Frank Gehryn suunnittelemaa Peter B. Lewis Buildingia (Cleveland) varten. Kontratenorille ja orkesterille tehdyn Sonnets de Louise Labbé -teoksen (2008) jälkeen Dalbavie sävelsi ensimmäisen oopperansa, Gesualdon. Se kantaesitettiin Zürichissä vuonna 2010. Toinen ooppera, Charlotte Salomon, sävellettiin vuoden 2014 Salzburgin musiikkijuhlia varten.[1]

Dalbavie sai sävellyspalkinnon Salzburgin pääsiäisfestivaalilla ja voitti vuonna 2010 Grand prix Sacemin sinfonisesta musiikista. Vuonna 2018 hän sai Chamber Music Society of Lincoln Centerin Stoeger-palkinnon.[1] Dalbaviesta tehtiin vuonna 2004 Ordre des Arts et Lettres'n Chevalier.[2]