Maraton

Muinaiskreikkalaisia juoksijoita. Tarun mukaan Feidippides juoksi Marathonin taistelupaikalta Ateenaan.

Maraton perustuu kreikkalaisen Herodotoksen (n. 484–425 eaa.) Historiateoksessaan kuvaamaan kertomukseen, jossa ateenalaiset lähettivät Feidippideen hakemaan Spartasta apua taisteluun persialaisia vastaan. Herodotoksen mukaan Feidippides oli perillä Spartassa (225 kilometrin päässä) seuraavana päivänä. Spartalaiset eivät voineet uskonnollisista syistä heti lähteä ja myöhästyivät taistelusta. Ateenalaisten onnistui kuitenkin pysäyttää persialaisten eteneminen Marathonin taistelussa. Taistelun jälkeen ateenalaiset palasivat juosten kotiin varmistaakseen, ettei Persian laivasto hyökkää Ateenaan. Myöhemmissä versiossa kaksi juoksumatkaa on sekoitettu toisiinsa: Plutarkhos (n. 46–120) siteerasi tutkielmassaan Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa sittemmin kadonnutta Herakleides Pontoslaisen (n. 387–312 eaa.) teosta, jossa Thersippos-nimisen juoksijan kerrottiin juosseen Marathonista Ateenaan kertomaan voitosta ja kuolleen saavuttuaan perille. Lukianos (n. 125–180) kertoi saman version, mutta hän oli vaihtanut nimen taas Feidippideeksi. Herodotoksen kirjoittaessa Historiateosta Marathonin taistelusta oli kulunut 30–40 vuotta, joten hänen kertomuksensa saattaa perustua tositapahtumiin. Pierre de Coubertin ja muut nykyaikaisen olympialiikkeen perustajat pohjasivat modernin maratonin Robert Browningin vuonna 1879 kirjoittamaan runoon Feidippides, jossa matka oli taas Marathonista Ateenaan.

Vuoden 1896 olympiamaraton

Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa.

Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti, että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan pääpuiston kohdalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Alun perin maratonin oli tarkoitus alkaa Windsorin kaupungin keskustasta, jolloin sen pituus olisi ollut tasan 26 mailia (41 843 metriä), mutta Walesin prinsessa Maryn pyynnöstä lähtöpaikka siirrettiin Windsorin linnan edustalle, jolloin matka piteni 385 jaardia eli 352 metriä ja sai täten nykyisen pituutensa. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.[3]

Ensimmäinen naisten olympiamaraton juostiin vuonna 1984.[4]

Maailman vanhin yhä järjestettävä maratonkilpailu on Bostonin maraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1897. New Yorkin maratonista tuli maailman suosituin kaupunkimaraton vuonna 1976, kun sen reitti siirrettiin kulkemaan New Yorkin viiden kaupunginosan läpi. Sen saaman julkisuuden myötä maratonin suosio kasvoi maailmalla yhtäkkiä voimakkaasti. 2000-lukuun mennessä kaupunkimaratonit ovat nousseet maailmalla hyvin yleisiksi, ja niistä suurimmissa osanottajia on yli 40 000. New Yorkin ja Bostonin ohella suosituimpia suurmaratoneja ovat esimerkiksi Berliinin, Lontoon ja Pariisin maratonit.[5]

Kenian Catherine Ndereba on yksi maailman parhaista naismaratoonareista.

Maratonjuoksu on suosittu kilpailulaji ja harrastus, ja sitä juostaan monesta eri syystä. Jotkut juoksevat maratonia kilpailun ja sen tuoman jännityksen vuoksi. Maratonin harrastajat ovat kertoneet motivaatiokseen myös esimerkiksi omien fyysisten ja psyykkisten rajojensa etsimisen ja ylittämisen, omien heikkouksiensa voittamisen, itselle asetetun tavoitteen saavuttamisen, haasteessa onnistumisen, vaikeuksien ylittämisen, tehtävän suorittamisesta saadut elämykset, näyttämisen halun, uusien asioiden kokemisen ja oppimisen, ryhmään kuulumisen, itsetunnon ja minäkuvan kehittämisen sekä liikunnan ilon kokemisen.[6]

Lahjakkuuteen maratonjuoksussa vaikuttavat kestävyysurheilussa tärkeät perinnölliset ominaisuudet, kuten hapenottokyky ja hitaiden lihassolujen suhteellinen määrä.[7]

Maratonharjoittelun pituudeksi suositellaan kuntoilua jo harrastaneelle puolta vuotta ja aloittelijalle vähintään vuotta. Tärkeintä harjoittelussa ovat kestävyysominaisuudet, juoksutaito, harjoittelun ja levon rytmitys sekä ravitsemus. Maratonin harjoittelutapoja on useita, mutta kaikissa niissä on yhteisiä piirteitä. Maratonharjoittelun voi esimerkiksi nähdä talona, jossa on perusta ja kolme kerrosta. Perustan muodostavat muun muassa harjoitettavuus, motoriikka, koordinaatio, liikkuvuus ja voima. Niiden jälkeen ryhdytään kehittämään peruskestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi kilpailukuntoa.[8]

Huippujuoksijoiden harjoitteluun kuuluu lisäksi paljon muutakin, kuten henkisten voimavarojen vahvistamista, voimaharjoittelua, korkeanpaikan harjoittelua, lihashuoltoa ja juoksutaktiikkaa.[9]

Maratonharjoittelussa parannetaan jalkojen kestävyyttä, energian riittävyyttä ja kestävyyskuntoa. Painotukset riippuvat juoksijan yksilöllisistä ominaisuuksista. Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Harjoitteluun kuuluu vuorotellen reipasvauhtisia harjoituksia, vauhtileikittelyä, intervalleja, pitkiä lenkkejä, kevyitä harjoituspäiviä ja lepopäiviä.[10] Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.

Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.

Viimeistä kolmea kuukautta ennen maratonia voidaan kutsua maratonille valmistavaksi harjoituskaudeksi. Silloin juoksuharjoittelun määrä ja teho nostetaan maksimiinsa mutta voimaharjoittelu jätetään kokonaan pois. Silloin myös totutellaan maratonin aikana nautittaviin juomiin ja lisäravinteisiin sekä maratonilla käytettäviin varusteisiin.[11]

Noin kolme viikkoa ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti. Toiseksi viimeisellä viikolla ennen maratonia harjoittelun määrä on jo hyvin vähäinen, ja viimeisellä viikolla jotkut ovat kokonaan juoksemattakin.[12] Levon tarkoituksena on antaa elimistön rauhoittua sekä saada energiavarastot täytettyä.[13]

Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta kannattaa elimistön energiavarastot täyttää muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esimerkiksi leipä, puuro, mysli ja muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät, pasta, riisi ja peruna. Myös runsas juominen on tärkeää. Viimeisenä päivänä ennen maratonia on syytä välttää raskaita ja hitaasti sulavia ruokia, kuten rasvaa ja kuitua.[14]

Koska maraton koettelee niin fyysistä kuin psyykkistäkin suorituskykyä, maratonia suositellaankin juostavaksi ja harjoiteltavaksi vain täysin terveenä ja vammattomana, mahdollisesti vasta terveystarkastuksen jälkeen. Maratonin juokseminen voi olla riski esimerkiksi ihmiselle, jolla on ollut ongelmia sydänterveytensä kanssa.[25] Useimmissa maratontapahtumissa on 18 vuoden alaikäraja. Yläikärajaa ei ole.[26]

Maratonista joskus aiheutuvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi nestevajauksesta johtuva munuaisten vajaatoiminta, lihasten ylikuormituksesta tai ruhjevammasta johtuva rabdomyolyysi, nivelongelmat, sydänoireet, hankaumat, verta vuotavat nännit sekä immuunijärjestelmän heikentyminen jopa kolmeksi päiväksi.[27]

• World Marathon Majors, maailman suurimmista maratonkilpailuista koostuva sarjamuotoinen kilpailu

• Järvimäki, Ilkka: 42195: Maraton elämäntapana. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32268-0.

Viitteet

1. Athletics at the 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 25.8.2015. (englanniksi)
2. Maratonin historiaa Helsingin Jyry. Viitattu 25.8.2015.
3. Lasse Erola: Omituiset olympialaiset, Kesäkisojen erikoisia sattumuksia, s. 23. Helsinki Kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-56-3.
4. Järvimäki 2007, s. 29.
5. Järvimäki 2007, s. 28, 33.
6. Järvimäki 2007, s. 17–19.
7. Järvimäki 2007, s. 16.
8. Järvimäki 2007, s. 103.
9. Järvimäki 2007, s. 104.
10. Järvimäki 2007, s. 104–111.
11. Järvimäki 2007, s. 118.
12. Järvimäki 2007, s. 119.
13. Järvimäki 2007, s. 137, 148.
14. Järvimäki 2007, s. 138–139.
15. Järvimäki 2007, s. 87–92.
16. Jan Vilén: ”Tuntuu, kuin juoksisi trampoliineilla” – yhdysvaltalaisjuoksija valitsi ME-juoksussa käytetyt Niken kengät Helsingin Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 14.10.2019.
17. Järvimäki 2007, s. 93.
18. Järvimäki 2007, s. 147–152.
19. Järvimäki 2007, s. 153.
20. Eija Marja-aho: Maratonista toipuminen voi viedä viikkoja Savon Sanomat. 1.9.2015. Viitattu 8.2.2019.
21. Järvimäki 2007, s. 154–157.
22. Järvimäki 2007, s. 152–153.
23. Järvimäki 2007, s. 146.
24. Maraton – yli 22 000 askeleen rupeama Yle Areena. 30.8.2015. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 31.8.2015.
25. Järvimäki 2007, s. 19–23.
26. Järvimäki 2007, s. 24.
27. "Ihmiskehoa ei ole suunniteltu maratoneja varten" – lääkäri muistuttaa juoksun aiheuttamista terveyshaitoista MTV uutiset. 22.04.2017. Viitattu 8.2.2019.
28. New York Timesin arkisto (PDF) query.nytimes.com.
29. Gebrselassie murskasi maratonin ME:n 28.9.2008. MTV3. Viitattu 28.9.2008.
30. FLASH – Kimetto breaks marathon world record in Berlin with 2:02:57 iaaf.org. 28.9.2014. Viitattu 28.9.2014.
31. Miesten maratonilla uusi maailmanennätys! iltalehti.fi. Viitattu 17.9.2018.
32. Men's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 16.1.2023.
33. Mikko Hyytiä: Eliud Kipchoge onnistui huimassa ennätysyrityksessään: maraton alle kahteen tuntiin! Katso tästä, kuinka pitkään olisit pysynyt vauhdissa Aamulehti. 12.10.2019. Viitattu 12.10.2019.
34. Women's outdoor Marathon | Records worldathletics.org. Viitattu 16.1.2023.
35. Helsinki Sprin Marathon helsinkispringmarathon.net. Viitattu 24.8.2016.
36. Joensuu Maraton
37. Terwahölkkä ja -maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
38. Julma-Juhan Juoksu (Arkistoitu – Internet Archive)
39. Rovaniemi Marathon
40. Hämeenlinna Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
41. Tampere Maraton
42. Salo Marathon (Arkistoitu – Internet Archive)
43. Ruskamaraton
44. Kuopio Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
45. Finlandia Marathon
46. Espoon Rantamaraton
47. Vantaa Maraton
48. Kankaanpää Maraton (Arkistoitu – Internet Archive)
49. http://www.syo.fi/yrittajamaraton (Arkistoitu – Internet Archive)
50. Arctic Ice Marathon Kemi
51. http://yle.fi/uutiset/raatteentiella_juostaan_ensi_kesana_maraton/7092983
52. New York City Marathon (englanniksi)
53. (Arkistoitu – Internet Archive)

Miesten maratonin maailmanennätyksen kehitys

Tulos	Nimi	Maa	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
2.55.18,4	John Hayes	Yhdysvallat	Lontoo, Iso-Britannia	24.7.1908	Ensimmäisenä maaliin tullut Dorando Pietri hylättiin toimitsijoiden autettua häntä
2.52.45,4	Robert Fowler	Yhdysvallat	Yonkers, Yhdysvallat	1.1.1909
2.46.52,8	James Clark	Yhdysvallat	New York, Yhdysvallat	12.2.1909
2.46.04,6	Albert Raines	Yhdysvallat	New York, Yhdysvallat	8.5.1909
2.42.31,0	Henry Barrett	Iso-Britannia	Lontoo, Iso-Britannia	26.5.1909
2.40.34,2	Thure Johansson	Ruotsi	Tukholma, Ruotsi	31.5.1909
2.38.16,2	Harry Green	Iso-Britannia	Lontoo, Iso-Britannia	12.5.1913
2.36.06,6	Alexis Ahlgren	Ruotsi	Lontoo, Iso-Britannia	31.5.1913
(2.29.39,2	Viljami Kolehmainen	Suomi	Newark, Yhdysvallat	20.10.1912)	Ammattilaisena
2.32.35,8	Hannes Kolehmainen	Suomi	Antwerpen, Belgia	22.8.1920
2.29.01,8	Albert Michelsen	Yhdysvallat	Worchester, Yhdysvallat	12.10.1925	Ensimmäinen Viljami Kolehmaisen tulosta parempi aika
2.27.49,0	Fusashige Suzuki	Japani	Tokio, Japani	31.3.1935
2.26.44,0	Yasuo Ikenaka	Japani	Tokio, Japani	3.4.1935
2.26.42	Sohn Kee-chung	Japani	Tokio, Japani	3.11.1935	Sohn oli korealainen ja kilpaili japanilaistetulla nimellä Kitei Son
2.25.39	Yun Bok Suh	Etelä-Korea	Boston, Yhdysvallat	19.4.1947
2.20.42,2	Jim Peters	Iso-Britannia	Chiswick, Iso-Britannia	14.6.1952
2.18.40,4	Jim Peters	Iso-Britannia	Chiswick, Iso-Britannia	13.6.1953
2.18.34,8	Jim Peters	Iso-Britannia	Turku, Suomi	4.10.1953
2.17.39,4	Jim Peters	Iso-Britannia	Chiswick, Iso-Britannia	26.6.1954
2.15.17,0	Sergei Popov	Neuvostoliitto	Tukholma, Ruotsi	24.8.1958
2.15.16,2	Abebe Bikila	Etiopia	Rooma, Italia	10.9.1960
2.15.15,8	Toru Terasawa	Japani	Beppu, Japani	17.2.1963
2.14.28	Buddy Edelen	Yhdysvallat	Chiswick, Iso-Britannia	15.6.1963
2.13.55	Basil Heatley	Iso-Britannia	Chiswick, Iso-Britannia	13.6.1964
2.12.11,2	Abebe Bikila	Etiopia	Tokio, Japani	21.10.1964
2.12.00	Morio Shigematsu	Japani	Chiswick, Iso-Britannia	12.6.1965
2.09.36,4	Derek Clayton	Australia	Fukuoka, Japani	3.12.1967
2.08.33,6	Derek Clayton	Australia	Antwerpen, Belgia	30.5.1969
2.08.18	Rob de Castella	Australia	Fukuoka, Japani	6.12.1981
2.08.05	Steve Jones	Iso-Britannia	Chicago, Yhdysvallat	21.10.1984
2.07.12	Carlos Lopes	Portugali	Rotterdam, Alankomaat	20.4.1985
2.06.50	Belayneh Densamo	Etiopia	Rotterdam, Alankomaat	17.4.1988
2.06.05	Ronaldo da Costa	Brasilia	Berliini, Saksa	20.9.1998
2.05.42	Khalid Khannouchi	Marokko	Chicago, Yhdysvallat	24.10.1999

Tähän asti kaikki ajat IAAF:n maailman parhaiksi hyväksymiä, tästä eteenpäin virallisia ennätyksiä.

Tulos	Nimi	Maa	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
2.05.38	Khalid Khannouchi	Yhdysvallat	Lontoo, Iso-Britannia	14.4.2002	Käsiaika 2.05.37,8. Khannouchi vaihtoi kansalaisuuttaan edellisen ennätyksen tehtyään.
2.04.55	Paul Tergat	Kenia	Berliini, Saksa	28.9.2003
2.04.26	Haile Gebrselassie	Etiopia	Berliini, Saksa	30.9.2007
2.03.59	Haile Gebrselassie	Etiopia	Berliini, Saksa	28.9.2008
2.03.38	Patrick Makau	Kenia	Berliini, Saksa	25.9.2011
2.03.23	Wilson Kipsang	Kenia	Berliini, Saksa	29.9.2013
2.02.57	Dennis Kimetto	Kenia	Berliini, Saksa	28.9.2014
2.01.39	Eliud Kipchoge	Kenia	Berliini, Saksa	16.9.2018
2.01.09	Eliud Kipchoge	Kenia	Berliini, Saksa	25.9.2022

Lähteet

• IAAF Statistics Handbook Moscow 2013. IAAF, 2013.
• World record ratified 12.11.2013. IAAF. Viitattu 12.11.2013. (englanniksi)
• World records ratified iaaf.org. 24.11.2014. Viitattu 26.4.2015. (englanniksi)
• World records ratified iaaf.org. 26.10.2018. Viitattu 26.10.2018. (englanniksi)
• Ratified: Kipchoge’s marathon world record, and world U20 records for Jamaica and Tebogo worldathletics.org. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023.

Naisten maratonin maailmanennätyksen kehitys

Tulos	Nimi	Maa	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
3.37.07	Merry Lepper	Yhdysvallat	Culver City, Yhdysvallat	16.12.1963
3.27.45	Dale Greig	Iso-Britannia	Ryde, Iso-Britannia	23.5.1964
3.19.33	Mildred Sampson	Uusi-Seelanti	Auckland, Uusi-Seelanti	16.8.1964
3.15.22	Maureen Wilton	Kanada	Toronto, Kanada	6.5.1967
3.07.26,2	Anni Pede-Erdkamp	Länsi-Saksa	Waldniel, Länsi-Saksa	16.9.1967
3.02.53	Caroline Walker	Yhdysvallat	Seaside, Yhdysvallat	28.2.1970
3.01.42	Elizabeth Bonner	Yhdysvallat	Philadelphia, Yhdysvallat	9.5.1971
2.55.22	Elizabeth Bonner	Yhdysvallat	New York, Yhdysvallat	19.9.1971
2.49.40	Cheryl Bridges	Yhdysvallat	Culver City, Yhdysvallat	5.12.1971
2.46.36	Michiko Gorman	Yhdysvallat	Culver City, Yhdysvallat	2.12.1973
2.46.24	Chantal Langlacé	Ranska	Neufbrisach, Ranska	27.10.1974
2.43.54,5	Jacqueline Hansen	Yhdysvallat	Culver City, Yhdysvallat	1.12.1974
2.42.24	Liane Winter	Länsi-Saksa	Boston, Yhdysvallat	21.4.1975
2.40.15,8	Christa Vahlensieck	Länsi-Saksa	Dülmen, Länsi-Saksa	3.5.1975
2.38.19	Jacqueline Hansen	Yhdysvallat	Eugene, Yhdysvallat	12.10.1975
2.35.15,4	Chantal Langlacé	Ranska	Oyarzun, Espanja	1.5.1977
2.34.47,5	Christa Vahlensieck	Länsi-Saksa	Länsi-Berliini, Länsi-Saksa	10.9.1977
2.32.29,8	Grete Waitz	Norja	New York, Yhdysvallat	22.10.1978
2.27.32,6	Grete Waitz	Norja	New York, Yhdysvallat	21.10.1979
2.25.41,3	Grete Waitz	Norja	New York, Yhdysvallat	26.10.1980
2.25.28,7	Grete Waitz	Norja	Lontoo, Iso-Britannia	17.4.1983
2.22.43	Joan Benoit	Yhdysvallat	Boston, Yhdysvallat	18.4.1983
2.21.06	Ingrid Kristiansen	Norja	Lontoo, Iso-Britannia	21.4.1985
2.20.47	Tegla Loroupe	Kenia	Rotterdam, Alankomaat	19.4.1998
2.20.43	Tegla Loroupe	Kenia	Berliini, Saksa	26.9.1999
2.19.46	Naoko Takahashi	Japani	Berliini, Saksa	30.9.2001
2.18.47	Catherine Ndereba	Kenia	Chicago, Yhdysvallat	7.10.2001
2.17.18	Paula Radcliffe	Iso-Britannia	Chicago, Yhdysvallat	13.10.2002	Tarkka aika 2.17.17,8

IAAF on noteerannut virallisen maailmanennätyksen maantiejuoksuissa vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien IAAF on noteerannut erikseen naisten kilpailussa juostun maailmanennätyksen ja sekakilpailussa yhdessä miesten kanssa juostun maailmanennätyksen.

Naisten kisa

Tulos	Nimi	Maa	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
2.17.42	Paula Radcliffe	Iso-Britannia	Lontoo, Iso-Britannia	17.4.2005
2.17.01	Mary Keitany	Kenia	Lontoo, Iso-Britannia	23.4.2017

Sekakisa

Tulos	Nimi	Maa	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
2.15.25	Paula Radcliffe	Iso-Britannia	Lontoo, Iso-Britannia	13.4.2003	Tarkka aika 2.15.24,6
2.14.04	Brigid Kosgei	Kenia	Chicago, Yhdysvallat	13.10.2019

Lähteet

• Hymans, Richard; Matrahazi, Imre (toim.): Progression of IAAF World Records – 2015 edition (pdf) (s. 280, 374, 379–381) 2015. IAAF. (englanniksi)
• World Record Progression of Marathon (women only) worldathletics.org. Viitattu 26.2.2020.
• World Record Progression of Marathon (mix race) worldathletics.org. Viitattu 26.2.2020.

Miesten maratonin Suomen ennätyksen kehitys

Maratonin virallisia ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään, kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF otti lajin viralliseksi ennätyslajiksi vuonna 2004. Ensimmäinen Suomen Urheiluliiton hyväksymä virallinen Suomen ennätys oli Jukka Toivolan 2.11.35 vuodelta 1983[1].

Bostonissa tehdyt tulokset eivät ole IAAF:n sääntöjen mukaan ennätyskelpoisia alamäkivoittoisuuden takia. Tässä taulukossa on lueteltu Bostonin tulosten ohella paras normaalireitillä tehty tulos kunakin ajankohtana.

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
3.01.06	Kalle Nieminen	Oulunkylä	16.9.1906
2.50.48	Kalle Nieminen	Helsinki	1909	Radalla
2.46.00,4	Viljami Kolehmainen	Tukholma, Ruotsi	31.8.1909	Radalla
(2.32.56,5	Viljami Kolehmainen	Edinburgh, Iso-Britannia	?.1.1912)	Ammattilaisena
(2.29.39,2	Viljami Kolehmainen	Newark, Yhdysvallat	20.10.1912)	Ammattilaisena
2.41.48	Tatu Kolehmainen	Lontoo, Iso-Britannia	1913
2.32.35,8	Hannes Kolehmainen	Antwerpen, Belgia	22.8.1920	Matka 42 750 m
2.32.12.0	Armas Toivonen	Los Angeles, Yhdysvallat	1932
2.31.37	Mikko Hietanen	Imatra	1946
2.29.39,0	Mikko Hietanen	Boston, Yhdysvallat	19.4.1947	Bostonin reitti on alamäkivoittoinen
2.31.02	Mikko Hietanen	Imatra	1948
2.28.39,4	Salomon Könönen	Turku	2.10.1949	Euroopan ennätys ja ensimmäinen Viljami Kolehmaisen aikaa parempi tulos
2.28.07,4	Veikko Karvonen	Tampere	3.8.1951
2.26.41,8	Veikko Karvonen	Helsinki	27.7.1952
2.25.19,2	Veikko Karvonen	Turku	5.10.1952
2.24.51,6	Veikko Karvonen	Bern, Sveitsi	29.8.1954
2.21.21,6	Veikko Karvonen	Kööpenhamina, Tanska	4.9.1955
2.18.04,8	Paavo Kotila	Pieksämäki	12.8.1956
2.17.53,8	Pentti Rummakko	Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa	1968
2.17.47,2	Pentti Rummakko	Reykjavík, Islanti	6.7.1968
2.14.59	Pentti Rummakko	Boston, Yhdysvallat	20.4.1970	Bostonin reitti on alamäkivoittoinen
2.16.33,6	Pentti Rummakko	Mäntsälä	28.3.1971
2.16.21,4	Seppo Nikkari	Fukuoka, Japani	5.12.1971
2.15.15,0	Pekka Tiihonen	Turku	2.4.1972
2.14.47,0	Seppo Nikkari	Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa	29.4.1972
2.14.02,8	Seppo Nikkari	Fukuoka, Japani	3.12.1972
2.13.09,0	Pekka Päivärinta	Fukuoka, Japani	8.12.1974
2.11.15	Esa Tikkanen	Boston, Yhdysvallat	17.4.1978	Bostonin reitti on alamäkivoittoinen
(2.12.09	Jouni Kortelainen	Karl-Marx-Stadt, Itä-Saksa	3.5.1980)
(2.10.52	Jukka Toivola	New York, Yhdysvallat	25.10.1981)	Vajaalla reitillä
2.11.35	Jukka Toivola	New York, Yhdysvallat	23.10.1983	Ensimmäinen SUL:in vahvistama SE[1].
2.10.46	Janne Holmén	Rotterdam, Alankomaat	13.4.2008

Lähteet

• Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
• Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
• Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.

1. Janne Holmén antaa EM-näyttönsä Frankfurtin maratonilla 22.10.2005. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 29.6.2009.

Naisten maratonin Suomen ennätyksen kehitys

Maratonin ennätyksiä alettiin hyväksyä vasta suhteellisen myöhään. Ilmeisesti ensimmäiseksi viralliseksi ennätykseksi hyväksyttiin vasta Tikkasen tulos.

Tulos	Nimi	Paikkakunta	Päivämäärä	Huomautuksia
2.58.34	Irja Paukkonen	San Diego, Yhdysvallat	12.1.1974
2.52.33	Irja Paukkonen	Vantaa	24.10.1976
2.51.04	Sinikka Kiippa	Jyväskylä	25.5.1980
2.50.07	Sinikka Kiippa	Helsinki	10.8.1980
2.46.23	Tuija Toivonen	Kuopio	14.9.1980	Ensimmäisellä naisten SM-maratonilla
2.37.52	Tuija Toivonen	Seinäjoki	23.5.1982
2.34.14	Tuija Toivonen	Helsinki	7.8.1983	MM-kisoissa
2.32.07	Tuija Toivonen	Los Angeles, Yhdysvallat	5.8.1984	Olympialaisissa
2.29.26	Tuija Jousimaa (ent. Toivonen)	Boston, Yhdysvallat	18.4.1988
2.28.45	Päivi Tikkanen	Länsi-Berliini, Länsi-Saksa	1.10.1989
2.28.00	Ritva Melender	Lontoo, Iso-Britannia	2.4.1995

Lähteet

• Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
• Mitä–Missä–Milloin-kirjat 1984–2009. Otava.
• Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.

Yleisurheilun lajit

Arvokisalajit: 100 m • 200 m • 400 m • 800 m • 1 500 m • 5 000 m • 10 000 m • maraton • 20 km kävely • 35 km kävely • 100 m aidat • 110 m aidat • 400 m aidat • 3 000 m esteet • 4 × 100 m • 4 × 400 m • korkeushyppy • seiväshyppy • pituushyppy • kolmiloikka • kuulantyöntö • kiekonheitto • moukarinheitto • keihäänheitto • seitsenottelu • kymmenottelu Muita lajeja: 50 m • 60 m • 60 m aidat • 300 m • 1 000 m • maili • 3 000 m • puolimaraton • tunnin juoksu • ultrajuoksu • ruotsalaisviesti • 4 × 800 m • 4 × 1 500 m • 50 km kävely • painonheitto • antiikkinen kiekonheitto • vauhditon korkeushyppy • vauhditon pituushyppy • vauhditon kolmiloikka