Mantes-la-Jolie
Mantes-la-Jolie ([mɑ̃t la ʒɔli], 
kuuntele (ohje)) on Ranskan kunta Pariisin länsipuolen esikaupunkialueella noin 48 kilometrin päässä Pariisin keskustasta. 43 500 asukkaan kaupunki kuuluu Yvelinesin departementtiin Île-de-Francen hallintoalueella.
| Mantes-la-Jolie | |
|---|---|
 Mantesin näkyvin rakennus on Collégiale Notre Dame -kirkko. |
|
 Mantesin sijainti Yvelinesin departementissa. |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Île-de-France |
| Departementti | Yvelines |
| Arrondissementti | Mantes-la-Jolie |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Michel Vialay |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 9,38 km² |
| Väkiluku (2012) | 43 515 |
| – Väestötiheys | 4 639 as./km² |
| Postinumero | 78200 |
Valtaosa Mantesin asukkaista on afrikkalaisia maahanmuuttajia, joista noin 28 000 asuu 1960–1970-luvuilla rakennetulla Le Val-Fourrén kerrostaloalueella.
Historiaa
Mantes sijaitsi aikoinaan Normandian herttuoiden pääkaupungin Rouenin ja Pariisin kuninkaitten valtaistuimen puolessavälissä. Niinpä se oli 1300–1400-lukujen satavuotisessa sodassa jatkuvien valtausten kohteena.
”Aurinkokuningas” Ludvig XIV määräsi Mantesin 1600-luvulla vaski- ja puupuhaltimien valmistuspaikaksi. Naapurikunnassa Mantes-la-Villessä toimii yhä tunnettu puupuhallinvalmistaja Buffet-Crampon. 1800-luvulla monet ulkoilmamaalarit, erityisesti Jean-Baptiste Camille Corot ikuistivat Mantesin näkymiä. Vuonna 1920 Sergei Prokofjev vietti Mantesissa kesää orkestroimassa balettiaan Skazka pro šuta (opus 21).
Mantesin virallinen nimi oli ennen Mantes-sur-Seine. Kuntaliitos vuonna 1930 toi nimeksi Mantes-Gassicourt, jolla se muistetaan kenraali George S. Pattonin johtamien Yhdysvaltain maavoimien 3. armeijan sillanpääasemana Normandian maihinnousussa elokuussa 1944. Vuonna 1953 kunta sai nykyisen nimensä Mantes-la-Jolie, ”kaunis Mantes”.
Liikenneyhteydet
Mantesiin kulkevat Pariisista Transilien-junat Gare Saint-Lazare- ja Gare Montparnasse -asemilta. Mantesissa on kaksi rautatieasemaa, Mantes-Station ja Mantes-la-Jolie, joista jälkimmäisessä pysähtyvät myös supernopeat TGV-junat.