Mansikkasammakko

Mansikkasammakko tai mansikkanuolimyrkkysammakko (Oophaga pumilio[2][3]) on punaisen yleisvärinsä mukaan nimetty nuolimyrkkysammakko. Sitä tavataan trooppisissa sademetsissä Keski-Amerikassa, erityisesti Costa Ricassa.

Mansikkasammakko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot ja konnat Anura
Heimo: Nuolimyrkkysammakot Dendrobatidae
Suku: Oophaga
Laji: pumilio
Kaksiosainen nimi

Oophaga pumilio
(Schmidt, 1857)
Synonyymit
  • Dendrobates pumilio Schmidt, 1857
Katso myös

  Mansikkasammakko Wikispeciesissä
  Mansikkasammakko Commonsissa

Mansikkasammakkopariskunnat huoltavat poikasia yhdessä.[4] Naaras laskee kudun (enintään viisi munaa) lehdelle. Uroksen tehtäväksi jää pitää kutu märkänä virtsaamalla sen päälle. Nuijapäiden kuoriuduttua naaras kuljettaa ne selässään yksitellen puuhun. Puusta se etsii kasvin, jonka ympyrässä kasvavat lehdet muodostavat keskelleen syvennyksen, johon kerääntyy vettä. Naaras etsii kullekin nuijapäälle oman kasvin, minkä jälkeen se käy lähes kerran päivässä munimassa kunkin poikasen ravinnoksi korkeintaan viisi hedelmöittymätöntä munaa.

Urossammakot ovat reviiritietoisia, ja saattavat käydä alueelleen pyrkivän tunkeilijan kimppuun. Tällöin molemmat sammakot seisovat takajaloillaan, ja pyrkivät etujaloillaan kaatamaan vastustajansa maahan. Paini saattaa kestää kaksikymmentäkin minuuttia. Sen voittaa usein reviiriään puolustava yksilö, joka vastustajansa kumottuaan antaa tämän yleensä lähteä tiehensä.

Mansikkasammakko ei ole harvinainen, mutta sen kanta on kärsinyt Keski-Amerikan sademetsien hakkuista, ja yläilmakehän otsonikerroksen ohentumisen johdosta lisääntynyt ultraviolettisäteily on luultavasti vaikuttanut sammakoihin. Lisäksi siitä on tullut suosittu lemmikkieläin, mikä on vähentänyt merkittävästi luonnonvaraisia kantoja.[1] Sammakon kirkkaanvärinen iho varoittaa sen myrkyllisyydestä, mikä suojaa sitä vihollisilta.

Lähteet
  1. Solís, F., Ibáñez, R., Jaramillo, C., Chaves, G., Savage, J., Köhler, G. & Cox, N.A.: Oophaga pumilio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.8.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Oophaga pumilio (TSN 774035) itis.gov. Viitattu 5.6.2017. (englanniksi)
  3. Grant et al.: Phylogenetic systematics of dart-poison frogs and their relatives August 2006. American Museum of Natural History. Viitattu 1.7.2007. (englanniksi)
  4. Strawberry Dart Poison Frog dendrobates pumilio The Nature Concervancy. Arkistoitu 29.5.2010. Viitattu 1.7.2010.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.