Mannerheimintien silta
Mannerheimintien silta on Helsingin Mannerheimintien silta, joka ylittää nykyään Baanaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän. Silta on valmistunut vuonna 1894. Helsingin silloista se on toiseksi vanhin; sitä vanhempi on vain vuonna 1893 rakennettu Hietalahden kääntösilta.[1] Tyypiltään silta on betoninen holvisilta.[2]
| Mannerheimintien silta | |
|---|---|
 Silta nähtynä itäpuolelta. |
|
| Ajokaistoja | 4 |
| Raiteita | 2 |
| Ylittää | Baanan (aiemmin satamaradan) |
| Sijainti | Kluuvi, Helsinki |
| Ylläpitäjä | Helsingin kaupunki |
| Siltatyyppi | betoninen holvisilta |
| Pisin jänneväli | 5,6 m |
| Avattu liikenteelle | 1894 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Sillan rakentamisen aikoihin Mannerheimintien nimi oli Läntinen Viertotie. Ylikulkusilta rakennettiin Helsingin satamaradan yli. Sillan holvi on raudoittamaton, ja sen betonoinnissa on käytetty säästökiviä. Holvin betonirakenteen paksuus on 50–60 senttimetriä, ja sen vapaa aukko on 5,60 metriä leveä. Sillan idänpuoleinen pitkä tukimuuri ja holvikaarien päädyt on päällystetty graniitilla.[2] Mannerheimintien silta on tiettävästi Suomen ensimmäinen betonisilta.[2]
Silta on ylittänyt käyttöikänsä, ja vuosien 2023–2025 välisessä Mannerheimintien katuremontissa se korvataan uudella. Uusi silta rakennetaan entisen näköiseksi.[3]
Galleria
Satamaradan tavarajuna alittamassa siltaa vuonna 2004.
Näkymä ratakuilusta itään vuonna 2009.
Kevyen liikenteen väylä Baana.
Lähteet
- Holappa, Marika: Baanan alikulku suljetaan Helsingissä Helsingin Sanomat. 5.5.2023. Viitattu 7.5.2023.
- Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia, s. 288. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
- Vesalainen, Suvi: Helsingin historian suurin ja vaikein työmaa alkaa Mannerheimintiellä – katso kartalta, miten sen voi kiertää Yle Uutiset. 5.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mannerheimintien silta Wikimedia Commonsissa