Mannerheimintie (Helsinki)

Raitiolinja 10 kulkee Mannerheimintiellä Erottajalta Korppaanmäentien risteykseen asti. Muut raitiovaunulinjat ovat 1 (Erottaja–Arkadiankatu), 2 (Aleksanterinkatu–Arkadiankatu), 3 (Erottaja–Kaivokatu ja Reijolankatu–Kuusitie), 4 (Aleksanterinkatu–Tukholmankatu), 5 (Aleksanterinkatu–Kaivokatu) ja 6 (Erottaja–Kaivokatu). Monet Kampista tai Elielinaukiolta lähtevät bussilinjat, mukaan lukien runkolinjat 40 ja 200 kulkevat kadulla Pohjoisen rautatiekadun tai Töölönlahdenkadun risteyksestä Tukholmankadulle tai kadun pohjoispäähän asti. Myös runkolinjat 500 ja 510 kulkevat kadulla lyhyen matkan Reijolankadulta Tukholmankadulle ja linja 506 Reijolankadulta Ruskeasuolle. Kadulla sijaitsevat raitiovaunupysäkit Ylioppilastalo, Lasipalatsi, Kansallismuseo, Hesperian puisto, Ooppera, Töölön halli, Kansaneläkelaitos, Töölöntulli, Jalavatie, Kuusitie ja Tilkka. Kadulla sijaitsevat myös seuraavat bussipysäkit: Erottaja, Lasipalatsi, Kansallismuseo, Hesperian puisto, Ooppera, Töölön kisahalli, Kansaneläkelaitos, Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja Ruskeasuon varikko. Näistä kaksi ensimmäistä on kuitenkin poistettu käytöstä vuonna 2021.

Mannerheimintien eteläpäätä Sokos-tavaratalon katolta kuvattuna. Taustalla oikealla Kauppakeskus Forum.

Mannerheimintien eteläisin osa Erottajalta Kiasman kohdalle on Helsingin vilkkaimpia liikekatuja ja edustaa tiiviisti rakennettua korttelikaupunkia. Tämä katuosuus on entinen Heikinkatu eli Henrikin esplanadi, joka sai kaupunkimaisen ilmeen jo 1800-luvulla. Kadun länsipuolta reunusti alun perin 1800-luvun lopulla rakennettujen uusrenessanssityylisten liikerakennusten sarja, mutta 1960- ja 1970-luvuilla useimmat näistä purettiin ja tilalle nousi moderneja liiketaloja. Tähän rakennusrivistöön kuuluvat muun muassa sanomalehti Hufvudstadsbladetin toimitalo (1923) ja Kauppakeskus Forum (1985) sekä sisällissodassa tuhoutuneen Turun kasarmin paikalle rakennettu Lasipalatsi (1935).

Kadun itäpuolella on sarja historiallisia rakennuksia:

• Ruotsalainen teatteri (Chiewitz–Benois–Saarinen–Eklund, 1860–1935) on Helsingin tärkein suomenruotsalainen teatterinäyttämö. Alun perin 1860-luvulla valmistunutta teatterirakennusta on myöhemmin laajennettu ja uudistettu moneen otteeseen; sen nykyinen funktionalistinen ulkomuoto on peräisin 1930-luvulta.
• Stockmannin tavaratalo (Mannerheimintie 1) on Suomen suurin ja Euroopan kuudenneksi suurin tavaratalo. Tavaratalon päärakennus (Sigurd Frosterus, 1930) edustaa 1920-luvun alun klassistista liikerakentamista. Lisäksi tavarataloon kuuluvat nykyisin myös viereinen Argoksen talo (Grahn, Hedman & Wasastjerna ja John Settergren, 1897) sekä moderni laajennusosa (Kristian Gullichsen, 1989), joiden ansiosta se käsittää koko korttelin.
• Kolmen sepän patsas sijaitsee Stockmannin edessä Kolmen sepän aukiolla, jossa Mannerheimintiestä erkanee kaupungin vilkkain kauppakatu Aleksanterinkatu. Aukiolla on usein katumuusikoita.
• Vanha ylioppilastalo (Axel Hampus Dahlström, 1870, Mannerheimintie 3) ja Uusi ylioppilastalo (Armas Lindgren ja Wivi Lönn, 1910, Mannerheimintie 5) ovat helsinkiläisen ylioppilaselämän historialliset keskukset.
• Vakuutusyhtiö Kalevan entinen toimitalo (Armas Lindgren), 1914, Kaivokadun risteyksessä.
• Sokoksen tavaratalo (Erkki Huttunen, 1942, Mannerheimintie 9) on Lasipalatsia vastapäätä ja rakennettiin sen tavoin Helsingin olympialaisia varten. Koko korttelin kokoinen on Helsingin toiseksi suurin tavaratalo Stockmannin jälkeen. Rakennuksen ylimmissä kerroksissa sijaitsee hotelli Vaakuna.

Sokos ja Postitalo Mannerheimintien toiselta puolelta katsottuina

Suunnilleen nykyisen Kiasman kohdalla sijaitsi alkuperäinen Espoon tulli, ja 1900-luvun alkuun asti sen kohdalla kulki kaupunkialueen raja, jossa umpikorttelien ympäröimä Henrikin esplanadi muuttui hajanaisen huvila-asutuksen reunustamaksi Läntiseksi Viertotieksi. Kaupunki levisi tämän rajan pohjoispuolelle vasta 1900-luvun alussa, kun Töölöä ryhdyttiin rakentamaan. Tässä kohdassa katu tekee pienen mutkan ja muuttuu kapeammaksi. Kadun osuus Kiasmalta Finlandia-talolle on ilmeeltään ratkaisevasti erilainen kuin edellinen: sitä reunustavat 1900-luvulla rakennetut monumentaalirakennukset, jotka on sijoiteltu väljästi.

• Postitalo (Borg–Järvi–Lindroos, 1938, Postikatu 1) on entinen Posti- ja telelaitoksen pääkonttori.
• Nykytaiteen museo Kiasma (Steven Holl, 1998, Mannerheimintie 11)
• Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas (Aimo Tukiainen, 1960) ja J. K. Paasikiven muistomerkki (Harry Kivijärvi, 1980) ovat vastapäätä toisiaan Mannerheimintien kahden puolen. Mannerheiminaukiolla kohoava Mannerheimin ratsastajapatsas edustaa perinteistä näköisrealismia ja on sijoitettu paikkaan, jossa valkoisen armeijansa kärjessä ratsastanut Mannerheim lausuttiin tervetulleeksi Helsinkiin vuonna 1918; Paasikivenaukiolla sijaitseva Paasikiven muistomerkki on tyyliltään moderni ja ei-esittävä.
• Hieman Kiasman pohjoispuolella sijaitsee Mannerheimintien silta. Se ylittää ratakuilun, jossa vuosina 1894–2009 kulki Helsingin satamarata. Tässä kohdin Mannerheimintien vieressä on eri tasossa kulkeva, nykyisin kevyen liikenteen väyläksi muutettu rinnakkaiskatu, niin sanottu Ala-Mannerheimintie, joka aiemmin ulottui Mannerheimin patsaalta Hakasalmen huvilan kohdalle saakka, mutta päättyy nykyisin pohjoisessa Musiikkitalon edustalle.
• Eduskuntatalo (J. S. Sirén, 1933, Mannerheimintie 30) on Suomen eduskunnan istuntopaikka ja Mannerheimintien luultavasti kuuluisin rakennus. 1920-luvun monumentaaliklassismia edustavaa parlamenttirakennusta leimaavat julkisivupylväikkö ja Mannerheimintielle laskeutuvat pääportaat. Eduskuntatalon edessä olevalla puistoalueella on K. J. Ståhlbergin, P. E. Svinhufvudin ja Kyösti Kallion näköispatsaat.
• Helsingin Musiikkitalo sijaitsee Eduskuntataloa vastapäätä alueella, jossa ennen oli Töölön ratapiha. Se valmistui vuonna 2011, ja sen tieltä purettiin vuonna 2006 kiistellyt VR:n makasiinit.
• Hakasalmen huvila (E. B. Lohrmann, 1846, Karamzininkatu 2) on Mannerheimintien vanhin rakennus. 1800-luvun lopun historistista tyyliä edustavan kivisen huvilan kuuluisin asukas oli mesenaatti Aurora Karamzin. Vuodesta 1911 huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo.
• Suomen Kansallismuseo (Gesellius, Lindgren & Saarinen, 1907, Mannerheimintie 34)
• Finlandia-talo (Alvar Aalto, 1971)

Mannerheimintietä Taka-Töölön kohdalla. Raitiovaunu 4 on matkalla Munkkiniemeen.

Hotellit Scandic Park ja Crowne Plaza Mannerheimintien varrella

Finlandia-talon jälkeen Mannerheimintien luonne muuttuu jälleen. Länsipuolella alkaa 1920-ja 1930-luvuilla rakennettu Töölön kaupunginosa, joka on tiheää korttelirakentamista. Mannerheimintieltä länteen johtava puistovyöhyke Hesperian esplanadi, jota reunustavat Eteläinen ja Pohjoinen Hesperiankatu, erottaa toisistaan Etu-Töölön ja Taka-Töölön. Itäpuolella ovat Töölönlahden rannalla Hakasalmen puisto ja Hesperian puisto. Hesperian puistossa aivan Mannerheimintien varressa on Larin Parasken patsas.

Hieman Hesperiankaduista pohjoiseen Mannerheimintien varressa länsipuolella ovat hotellit Scandic Park ja Crowne Plaza (ent. InterContinental ja Hesperia). Kadun itäpuolella sijaitsee Oopperatalo. Tällä kohdalla Mannerheimintien eri puolilla vastakkaisten talojen osoite­numeroissa on noin 40 numeron ero. Esimerkiksi Kansallis­oopperan katunumero on 15 ja vastapäisen talon 56. Suuremmat numerot kuuluvat läntisille taloille.

Helsinginkadun pohjoispuolella Mannerheimintiestä oikealle sijaitsee Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, joka valmistui 1935 monikäyttöhalliksi. Siellä pidettiin konsertteja, juhlia ja urheilutilaisuuksia. Vuoden 1952 olympialaisia varten sitä laajennettiin niin sanotulla pikkumessuhallilla. Näissä suoritettiin kisojen voimistelu-, paini-, nyrkkeily- ja painonnostokilpailut sekä koripallon loppuottelut. Hallit palvelivat alkuperäisessä tarkoituksessaan vuoteen 1975, minkä jälkeen ne siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen ja liikuntatoimen hallintaan. Vasta Kisahallin jälkeen Mannerheimintien varrella on rivi asuinkortteleita myös itäpuolella.

Humaliston- ja Linnankoskenkadun rajaamassa korttelissa sijaitsi Esson huoltoasema, joka avattiin vuonna 1936 Helsingin vuoden 1940 suunniteltuja olympialaisia varten. funkistyylinen huoltoasemarakennus purettiin vuonna 1977 tontin avartamiseksi. Myöhemmin paikalla toimi ABC:n huoltoasema vuoteen 2020 asti.

Huoltoasemaa vastapäätä sijaitsee niin kutsuttu Gripenbergin kortteli eli kymmenestä yksityisestä taloyhtiöstä koostuva umpikortteli (1925–1929), joka on kokonaisuudessaan arkkitehti Ole Gripenbergin kädenjälkeä[7]; talot on helppo tunnistaa saman arkkitehdin työksi. Klassismia henkivät kuusikerroksiset kerrostalot ympäröivät avointa, symmetristä korttelipihaa, joka on taloyhtiöiden yhteisessä käytössä. Korttelin paraatijulkisivu on Urheilukadun puolella, ja kokonaisuuden kruunaa kattospiira, joka on sijoitettu Urheilukatu 20:n katolle.[8]

Stenbäckinkadun–Reijolankadun ja Tukholmankadun–Lääkärinkadun risteysten väliselle katuosuudelle, molemmin puolin ajorataa, on historialliseksi muistomerkiksi jätetty vanhan Töölön tullin puomin kivipylväät.

Meilahden ja Laakson kerrostaloja Mannerheimintien varrella, 3–4 km Erottajalta. Oikealla vuosina 1949–1952 rakennetut aravatalot Mannerheimintien ja Keskuspuiston välissä.

Töölön tullin pohjoispuolella Mannerheimintien varressa on pitkä rivi Laakson kaupunginosaan kuuluvia, vuosina 1949–1952 rakennettuja kahdeksankerroksisia aravataloja, joiden tontit toisella puolella rajoittuvat suoraan Keskus­puistoon. Vuonna 1949 valmistunut Mannerheimintie 81:n talo oli tiettävästi Suomen ensimmäinen aravatalo.[9]

Mannerheimintien pohjoispäätä hallitsi pitkään Tilkan sotilassairaalan ylväs funkkistalo. Nyt se on menettänyt näkyvyytensä, kun viimeisten vuosikymmenten aikana sen pohjoispuolelle on kohonnut monia korkeita rakennuksia, muun muassa Pikku Huopalahden tornitalo ja sitä vastapäätä VVO:n pääkonttori sekä 2005 rakennusliike NCC:n pääkonttori vanhalle raitiovaunun kääntöpaikalle Mannerheimintie 103:een. Myös Tilkan pohjoispuolelle suunnitellaan monumentaalisia toimistotaloja.

Mannerheimintien alkupäätä ilmasta katsottuna