Manilaid

Kokkõkivi.

Saaren kartta

Manilaid on Pärnumaan toiseksi suurin saari Kihnun jälkeen. Saaren levein kohta on 500 metriä leveä, ja sen korkein kohta on 5,2 metriä merenpinnasta. Saaren mataluuden takia se saattaa myrskyjen aikaan jakautua kolmeksi eri saareksi.[1] Saarella on niittyjä ja ruovikoita, mutta ei juurikaan metsää. Saaren halki menee yksi tie.[4] Saaren keskellä sijaitsee Kokkõkivi, Pärnumaan suurin siirtolohkare. Kivi on 3,4 metriä korkea ja sen tilavuus on 20 kuutiometriä. Saari on ollut vuodesta 1991 luonnonsuojelualuetta. Saarella on tavattu 338 eri kasvilajia, joista 12 on suojeltuja. Lintulajeja alueella pesii 81.[1] Lisäksi saarella tavataan Virossa harvinaista haisukonnaa.[5] Nisäkkäistä saarella asuu muun muassa supikoira, minkki ja jänis, satunnaisesti saarella on käynyt myös hirvi ja villisika[6].

Manilaidin vuonna 1933 rakennettu majakka.

Ensimmäinen maininta saaresta kirjallisissa lähteissä on vuodelta 1560. Saari oli Pootsin kartanon heinämaata ja kihnulaiset kalastajat käyttivät sitä pysähdyspaikkana. Vuonna 1933 saarelle muutti 22 perhettä eli 79 henkilöä ahtaaksi käyneeltä Kihnun saarelta.[1] Tähän oli saatu erityinen lupa Viron tasavallalta. Saari jaettiin tulokkaille yhtä suuriksi tiloiksi.[5] Samana vuonna saarelle rakennettiin kahdeksan metrin korkuinen majakka.[1] Vuoden 2005 tammikuussa saari kärsi pahoin myrskyssä ja jäi lähes kokonaan veden alle. Myrskyn vahinkoja on sittemmin korjailtu.[5]

Kihnulaisten tulokkaiden myötä Manilaidille siirtyi myös kihnulainen kulttuuri. Perinteinen kulttuuri on säilynyt etenkin naisten keskuudessa. Näkyvin kulttuurin ilmentymä ovat naisten edelleen yleisesti pitämät kansallispuvut. Kulttuurin säilymistä uhkaavat muun muassa muutto saarelta pois ja turismi.[3]