Mandi Granfelt

Amanda (Mandi) Lydia Granfelt (o.s. Cantell; 12. joulukuuta 1850 Koski Hl – 10. heinäkuuta 1926 Koski) oli suomalainen kansakoulunopettaja, kirjailija ja suomentaja. Hän oli uranuurtajana mukana erityisesti naisliikkeessä, lasten raittiuskasvatuksessa ja Toivonliitto-toiminnassa.

Mandi Granfeltin vanhemmat olivat Juvan kappalainen Otto Magnus Cantell ja Erika Charlotta Lilius. Vähävaraisuuden takia vanhemmat epäröivät hänen kouluttamistaan, mutta Mandin oma vahva tahto johti vanhempien suostumukseen, ja hän lähti opettajaopintoihin Jyväskylän seminaariin. Hänestä tuli yksi Suomen ensimmäisistä naisopettajista.[1]

Granfelt toimi opettajana kunnes hän 29-vuotiaana meni 1879 naimisiin lääkäriksi valmistuvan Axel August Granfeltin (1846–1919) kanssa. Päätös oli morsiamelle raskas, sillä hän joutui luopumaan omasta urastaan. Paria yhdisti aatteellisuus: koti, uskonto, isänmaa ja pyrkimys kansan valistamiseen. Axel Granfelt oli Kansanvalistusseuran puheenjohtaja ja Raittiuden Ystävien esimies.[1] Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista kaksi tytärtä kuoli jo nuorena. Aarne Kuusi ja Eino Kuusi olivat heidän lapsiaan.

Axel Granfelt joutui 1902 eroamaan Kansanvalistusseuran johdosta taloudellisten epäselvyyksien vuoksi ja Granfeltin perhe muutti Mäntyharjulle jossa heillä oli Jylhä-niminen kesäkoti. Mandi oli silti maaltakin käsin vilkkaassa kirjeenvaihdossa raittius- ja naisasialiikkeen vaikuttajien kanssa ja lasten aikuistuttua hän oli mukana raittiusliikkeen ja Toivonliiton toiminnan kehittämisessä. Elämän vastoinkäymiset ja vastakkaisten kutsumusten jännitteet muovasivat Granfeltistä fennomaanisen mallikodin ylläpitäjän, suomalaisen naisliikkeen aktivistin ja kansalaiskasvatuksen asiantuntijan. Hän katsoi, että lapsia oli kasvatettava kuuliaisiksi ja siveellisiksi Suomen kansalaisiksi.[1]