Mallinkaistenjärvi

Järven pinta-ala on 220 hehtaaria, mikä tekee siitä Janakkalan kunnan seitsemänneksi suurimman järven [3]. Se on 3,4 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 22,6 kilometriä. Saaria on 20, joista yksi on yli hehtaarin, 12 ovat yli aarin ja 7 alle aarin kokoisia. Saarten yhteispinta-ala on 57,4 ha ja rantaviivan yhteispituus on 7,6 kilometriä. Järven vedenpinnan korkeus on 116,5 metriä mpy. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 11 277 tuhatta kuutiometriä ja sen keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys on 18,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee Olvi- ja Selkäsaarten kohdalla Isoselällä.[2][1][4]

Järvi jakautuu Iso- ja Vähäselkään, joiden väliin jää 1,9 kilometriä pitkä Hirvisalo, jolla on peltoja ja kesäasutusta. Hirvisalon luoteispuolella sijaitsevat Vuohi-, Kotka-, Liki-, Kallio- ja Uimasaari, länsipuolella on vain pienet luodot, itäpuolella Selkä- ja Olvisaari, ja saaren eteläkärjen molemmilla puolilla muun muassa Koppi- ja Pillansaari. Järvellä on vielä joitakin erityisiä lahtia. Pohjoisessa ovat Niemelän ja Saarisenlahdet, länsirannassa Kylkiäisenlahti, itärannassa 850 metriä pitkä ja alle 100 metriä leveä Valskerinlahti, eteläisen Marjamäenlahden itäpuolelta työntyy koilliseen 10 metrisen salmen kautta Saparo.[1]

Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Tämän sisällä järvi kuuluu Mallasjoen valuma-alueeseen. Järveen laskee seitsemän metsäojaa, joista huomattavimmat ovat Kylkiäisen lyhyt laskuoja järven itäosaan ja Huntti-, Iso- ja Pikkusuon sekä Mustavirran ja Hyvä-Valkeen yhteinen laskuoja Niemelänlahteen. Järven laskuoja lähtee Saparon pohjoispäästä ja se virtaa luontaisena alas koskeen, jonka jälkeen se kääntyy itää yhtyen Mallasjokeen.[2] [1]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Mallingaisjärvi". Järvi oli tuolloin täysin autio. Laskujoessa oli mylly kohdassa, jonka nimi oli ”Sammalisto”.[5]

Vuonna 1966 julkaistussa peruskartassa on mökkirakennuksia runsaana Hirvisalossa, järven eteläpäässä, Kylkiäisen laskuojan ympärillä ja Kärvenmaan niemessä. Seuraavassa vuoden 1979 kartassa niitä tuli lisää edellisten alueiden rannoille. Laskujoki putosi koskessa monta metriä ja teki mutkan koulun kohdalla, jonka jälkeen se yhtyi Mallasjoessa olevan sahan patoaltaaseen.[6][7][8]

Mallinkaistenjärvellä Kylkiäistenlahdella on oma kunnan omistama virkistysalue ja se on suosittua kesämökkiseutua. Sekä Karkkuniemessä että Valskerinlahdella on polun varressa laavut.[1][9]