Malin vallankaappaus 2020

Malin viimeisin vallankaappaus tapahtui elokuussa 2020, kun maan armeija syrjäytti presidentti Ibrahim Boubacar Keïtan ja valta siirtyi sotilaiden muodostamalle juntalle[1].

Sotilaita Bamakon kaduilla vallankaappauksen aikana.

Mali on kärsinyt pitkään islamistien ja etnisten ryhmien väkivallasta. Maan heikko talous, korruptio ja kansalliskokousvaalien kiistanalainen tulos aiheuttivat kesäkuussa 2020 laajoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin presidentti Keïtan eroa. Myös armeija oli tyytymätön maan tilanteeseen.[1]

Vallankaappaus tapahtui 18. elokuuta, kun Katin varuskunnasta Bamakoon saapuneet joukot pidättivät presidentti Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén. Keïta ilmoitti televisiossa eroavansa verenvuodatuksen välttämiseksi. Hän kertoi samalla kansalliskokouksen ja maan hallituksen hajottamisesta. Pidätetyt vietiin Katin varuskuntaan. Heidän joukossaan oli myös kansalliskokouksen puheenjohtaja Moussa Timbiné.[1]

Kaappauksen tehneet sotilaat ilmoittivat vallan siirtyneen kansalliselle pelastuskomitealle CNSP:lle[1]. Sen puheenjohtaja ja Malin väliaikainen valtionpäämies oli eversti Assimi Goïta[2]. Sotilaiden mukaan heidän tavoitteenaan oli estää maan luisuminen kaaokseen. He lupasivat uusia vaaleja ja paluuta siviilivaltaan.[1]

YK:n turvallisuusneuvosto, Afrikan unioni, Länsi-Afrikan talousyhteisö, Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ja entisen siirtomaaisännän Ranskan presidentti Emmanuel Macron tuomitsivat vallankaappauksen. Malin oppositioliike M5–RFP ilmoitti tukevansa kaappajia ja heidän pyrkimyksiään. Mielenosoituksia johtanut imaami Mahmoud Dicko ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta.[1]

Länsi-Afrikan talousyhteisön edustajat kävivät sotilasjuntan kanssa neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. CNSP esitti niissä kolmen vuoden siirtymäkautta, jonka aikana maata johtaisi armeijan valitsema presidentti ja etupäässä sotilaista koostuva hallitus.[3] Presidentti Keïta siirrettiin kotiarestiin elokuun 27. päivän vastaisena yönä[4] ja hän lähti myöhemmin Abu Dhabiin saamaan lääkärinhoitoa[5].

Sotilasjuntan puheenjohtaja Assimi Goïta ilmoitti 12. syyskuuta paluusta siviilivaltaan 18 kuukauden siirtymäkauden jälkeen. Sotilaiden valitsema siirtymäkauden presidentti Bah N’Daw vannoi virkavalan 25. syyskuuta. Goïtasta tuli samalla maan varapresidentti. Lokakuussa 2020 muodostettiin Moctar Ouanen johtama hallitus, jonka avainministereiksi nimitettiin neljä sotilasta. Länsi-Afrikan talousyhteisö päätti sen jälkeen asettamiensa talouspakotteiden poistamisesta.[6] Joulukuussa perustettiin väliaikainen lainsäädäntöelin, ja presidentti N’Daw lakkautti CNSP:n siirtymäkauden peruskirjan mukaisesti[7].

Siirtymäkauden aikataulu julkistettiin huhtikuussa 2021. Sen mukaan lokakuussa 2021 on määrä järjestää kansanäänestys muutoksista perustuslakiin, joulukuussa alue- ja paikallisvaalit sekä helmi-maaliskuussa 2022 presidentin- ja parlamenttivaalit. Sotilaat syrjäyttivät presidentti N’Dawin ja pääministeri Ouanen toukokuussa 2021, mutta lupasivat, että vaalit tullaan järjestetään suunnitellun aikataulun mukaisesti.[6] Siirtymäkauden presidentiksi nousi vallankaappauksen johtaja ja varapresidenttinä toiminut Goïta[8].