Malawi

Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.[5]

Malawin tasavalta
Republic of Malawi
Chalo cha Malawi
Dziko la Malaŵi
lippu vaakuna

Malawin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Malawin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto presidentiaalinen tasavalta
Presidentti Lazarus Chakwera
Pääkaupunki Lilongwe [1]
13.95°S, 33.7°E
Muita kaupunkeja Blantyre
Zomba
Pinta-ala
– yhteensä 118 480 km² (sijalla 98)
– josta sisävesiä 20,6 %
Väkiluku (2022) 20 794 353 [2] (sijalla 64)
– väestötiheys 88 as. / km²
– väestönkasvu 2,34 % [2] (2022)
Viralliset kielet englanti[3]
njandža (yleisesti puhuttu kieli)[3]
Valuutta kwacha (MWK)
BKT (2020)
– yhteensä 28,44 mrd. USD [2]  (sijalla 141)
– per asukas 1500 USD
HDI (2019) 0,483 [4] (sijalla 174)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 29 %
– teollisuus 15 %
– palvelut 56 %
Aikavyöhyke UTC+2
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Isosta-Britanniasta
6. heinäkuuta 1964
Lyhenne MW
– ajoneuvot: ?
– lentokoneet: ?
Kansainvälinen
suuntanumero		 +265
Tunnuslause Unity and Freedom (yhtenäisyys ja vapaus)
Kansallislaulu ”Mlungu salitsani Malawi”
Edeltäjä(t)  Malawi (Commonwealth realm)
(1964–1966)
 Njassamaa
(1907–1964)

Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin.[6] Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia. Maa lukeutuu Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden listalle.[7] Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Ostovoimakorjattu (PPP) lukema oli 780 USD vuodessa henkeä kohden (maailman 3. alhaisin lukema, maakohtainen sijoitus 211/213).[8]

Maantiede ja luonto
Malawin kaupunkeja ja muita maantieteellisiä kohteita
Karonga
Kasungu
Salima
Balaka
Dedza
Nsanje
Mzimba
Mwanza
Chikwawa
Chilwajärvi
Mulanje (3002 m)
Malawin kartta. Kaupungeista aluekeskukset vahvennettu.

Malawi on noin 840 kilometriä pitkä valtio, jonka leveys vaihtelee 10–160 kilometrin välillä. Sitä rajoittavat Tansania pohjoisessa, Mosambik idässä ja etelässä ja Sambia lännessä.[9]

Malawin huomattavin piirre on sen halki pohjoisesta etelään kulkeva Itä-Afrikan hautavajoama, jonka alueella on muun muassa Njassajärvi ja Shirejoen laakso. Njassajärven länsipuolella on 8–24 kilometriä leveä rantavyöhyke, jossa on paljon soita ja laguuneja. Shirejoen laakso ulottuu 400 kilometrin päähän Njassajärven etelärannasta.[10]

Njassajärven rannikkotasangon länsipuolella kohoaa keskusylänkö, joka nousee 760–1 370 metrin korkeuteen. Se kattaa noin kolme neljäsosaa Malawin maapinta-alasta. Vuoristoalueet puolestaan kohoavat yli 2 400 metriin. Näiden lisäksi Malawissa on kaksi erillistä massiivia, Mulanje (3 002 metriä) ja Zomba (2 087 metriä). Niiden itä- ja pohjoispuolella maasto laskeutuu nopeasti Chilwajärven tasangolle.[10]

Njassajärvi on noin 29 600 neliökilometrin suuruinen järvi, joka jatkuu vielä Malawin rajojen ulkopuolella. Suurin osa Malawista kuuluu järven vesistöalueeseen, ja sen laskujoki on Shire, joka puolestaan laskee Mosambikissa Sambesiin.[11]

Malawin ilmasto jakautuu touko-lokakuussa olevaan kuivaan kauteen ja marras-huhtikuussa vallitsevaan sadekauteen.[12] Lämpötilat vaihtelevat suurten korkeuserojen takia. Shiren laakso on vain noin 180 metrin korkeudella merenpinnasta, ja siellä vallitsee kuuma trooppinen ilmasto. Vuoristoalueet ovat Afrikan sateisimpia, siellä sataa vuosittain 1 500–2 000 millimetriä.[13]

Malawijärven kirjoahvenia.

Malawin alkuperäinen kasvillisuus on varsin suuresti ihmisen muokkaamaa, ja iso osa alkuperäisistä metsistä on kaadettu ja ylängöillä niiden tilalle on istutettu talouspuita. Hedelmällisissä laaksoissa ja joen varsilla on akaasiametsiä. Painanteissa on puolestaan dambo-kasvillisuutta. Ylängöillä sekä Mulanjen ja Zomban massiiveilla on ruohomaita ja ainavihantia metsiä. Kuivilla alankoalueilla on puolestaan savannia, muun muassa miombo-metsiä.[14]

Malawissa on tavattu yli 170 nisäkäslajia, joiden joukossa ovat viisi suurta eli puhveli, norsu, leijona, leopardi ja sarvikuono. Lintulajeja on nähty lähes 650.[15] Njassajärvessä elää yli tuhat kalalajia, joista viittäsataa ei tavata missään muualla. Kämmeköitä on yli neljäsataa lajia.[16]

Malawissa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Chongoni-vuoren kalliomaalausalue[17] ja Malawijärven kansallispuisto.[18] Kaikkiaan maassa on yhdeksän kansallispuistoa.[16]

Historia

Varhaiset vaiheet

Malawin alueelta on löytynyt ihmisen kulttuurijäänteitä yli 50 000 vuoden takaa, mutta vanhimmat Homo sapiens -fossiilit ovat 8 000 vuotta vanhoja. Varhaisimmat asukkaat olivat sanien esivanhempia. Bantuekspansio toi Malawiin bantuja. Ensimmäiset heistä valtasivat alueen ajanlaskun kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana. Sen jälkeen heidän asutuskeskuksensa, raudantyöstö ja kaskiviljely alkoivat levitä. Ensimmäistä bantuista ei ole juurikaan tietoa, mutta 1200–1400-lukujen muuttoliikkeen aikana Malawin kirjoitettu historia alkoi.[19]

Alueelle levinneet bantut loivat myös ensimmäiset valtiot, joilla oli keskushallinto. Maravi perustettiin noin vuonna 1480, ja se käsitti suurimman osan keskistä ja eteläistä Malawia. Maravivaltio levittäytyi 1600-luvulla Sambian ja Mosambikin alueille.[19] Maravivaltion vaikutusvata alkoi murentua sisäisiin ristiriitoihin ja yaoiden tulemiseen. Yaot myivät kaappaamian malawilaisia orjiksi arabi- ja swahilikauppiaille. Sotaisat ngonit saapuivat alueelle puolestaan 1840-luvulla.[20]

Siirtomaa-aika
Postimerkki vuodelta 1897 Britannian Keski-Afrikasta

Islam levisi Malawiin 1860-luvulla swahilia puhuneiden orjakauppiaiden mukana. Kristinusko saapui samaan aikaan David Livingstonen ja muiden skottilähetyssaarnaajien kautta. Kristinusko saavutti valta-aseman pitkälti brittiläisen siirtomaavallan ansiosta. Siirtomaa perustettiin 1880- ja 1890-luvuilla, kun britit valtasivat alueen. Lähetyssaarnaajat ottivat siirtomaaisännät vieraanvaraisesti vastaan, mutta muun muassa yaot ja chewat vastustivat voimakkaasti eurooppalaisten tuloa.[19]

Njassamaan piirikuntien protektoraatti perustettiin vuonna 1891. Siitä tuli Njassamaan protektoraatti vuonna 1907. Britit rakensivat teitä ja rautateitä ja toivat eurooppalaiset viljelykasvit. Afrikkalaisten hyvinvointi ei siirtomaaisäntiä kiinnostanut, ja monet työikäiset miehet lähtivät töiden perässä naapurimaihin. Njassamaa liitettiin 1953 Pohjois- ja Etelä-Rhodesian kanssa Rhodesian ja Njassamaan liittovaltioksi afrikkalaisten vastustuksesta huolimatta.[21]

Malawin siirtomaa-ajan ensimmäinen poliittinen liike Nyasaland African Congress perustettiin vuonna 1944, ja siitä tuli radikaalimpi 1950-luvun puolivälissä. Malawin kongressipuolueeksi muutettu liike sai vuonna 1958 johtajakseen Hastings Bandan, jonka järjestämät mielenilmaisut aiheuttivat vuosien 1959–1960 hätätilan.[20] Rhodesian ja Njassamaan liittovaltio purettiin vuonna 1963, ja Malawi itsenäistyi 6. heinäkuuta 1964.[21]

Hastings Kamuzo Bandan aika (1964–1994)
Malawin ensimmäinen presidentti Hastings Kamuzo Banda

Malawin itsenäistyttyä vuonna 1964 maan pääministeri oli Hastings Kamuzo Banda, joka oli nimetty pääministeriksi jo edellisenä vuonna ennen maan itsenäistymistä. Britannian monarkki oli siis itsenäistyneen Malawin muodollinen valtionpäämies, mutta vuonna 1966 5. heinäkuuta Malawi julistettiin tasavallaksi ja Hastings Bandasta tuli maan ensimmäinen presidentti. Samalla maasta tehtiin Malawin kongressipuolueen hallinnoima yksipuoluevaltio. Vuonna 1971 Banda julistettiin Malawin elinikäiseksi presidentiksi.[22][23]

Hastings Banda hallitsi autoritaarisesti, toisinajattelua ei suvaittu ja oppositiota vangittiin ja teloitettiin. Bandan ulkopolitiikka oli hyvin länsimielistä ja Bandan hallinto piti yllä kauppasuhteita ja harjoitti yhteistyötä myös valkoisen vähemmistön hallitseman Etelä-Afrikan tasavallan kanssa, mikä aiheutti paljon kritiikkiä. Lisääntyvä kotimainen tyytymättömyys ja länsimaiden taloudellisen avun loppuminen pakottivat Malawia yksipuoluejärjestelmänä hallineen Bandan suostumaan monipuoluejärjestelmään vuonna 1993 ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluejärjestelmän presidentinvaalit. Banda hävisi vaalit, mihin loppui 30 vuotta kestänyt yksinvaltainen kausi.[24]

Demokratian aika vuodesta 1994

Malawin uusi perustuslaki, joka virallistettiin vuonna 1995, aloitti valtion muutoksen demokraattiseksi. Bakili Muluzin ensimmäinen kausi toikin edistyksiä demokratiassa sekä sanan- ja kokoontumisen vapaudessa. Muluzi alkoi kuitenkin toisella kaudellaan saada kritiikkiä autoritäärisistä toimistaan, mutta hän ei onnistunut muuttamaan perustuslakia kolmannen kauden sallimiseksi. Hän valitsi itselleen seuraajaksi Bingu wa Mutharikan, joka voitti vuoden 2004 vaalit, joita on kuitenkin pidetty epärehellisinä.[25]

Mutharikan ensimmäisellä kaudella Malawin talous kehittyi, ja hänet valittiin vuonna 2009 toiselle kaudelle, jonka aikana tilanne jälleen heikkeni. Mutharika erotti monia häntä kritisoineita virkamiehiä sekä varapresidentti Joyce Bandan puolueestaan. Poliittinen ja taloudellinen tilanne synnytti maanlaajuisia protesteja, jotka armeija tukahdutti verisesti.[25] Mutharikan ja Britannian välille syntyi diplomaattinen kiista, kun vuodetussa dokumentissa Britannia syytti Mutharikaa itsevaltaisuudesta. Mutharika karkotti Brittien lähettilään, ja Britannia jäädytti tukimiljoonansa. Polttoaineiden hinta kasvoi nopesti 150 prosenttia, ja koko maan teollisuus oli käytännössä vuoden 2011 lopulla pysähtynyt.[26]

Mutharika kuoli sydänkohtaukseen huhtikuussa 2012. Hänen seuraajakseen tuli varapresidentti Joyce Banda, joka oli eteläisen Afrikan ensimmäinen naispresidentti.[27] Banda teki monia uudistuksia: hän devalvoi kwachan 40 prosentilla ja myi 15 miljoonalla dollarilla presidentin suihkukoneen.[26] Rahayksikön devalvointia kritisoitiin Malawissa, mutta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto tuki sitä. Kansainvälistä rahaa alkoikin pian löytyä myös Malawiin, ja maan talouskasvu tuplaantui kahden ensimmäisen hallintovuoden aikana.[25]

Bandan seuraajaksi valittiin vuonna 2014 hänen edeltäjänsä veli, Peter Mutharika. Bandan kauden jälkimmäisiä vuosia vaurioitti Cashgate-skandaali, jonka aikana 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria katosi hallinnon kirstunhaltijoilta.[26] Skandaalissa oli mukana monia virkamiehiä ja joitakin ministereitä.[25] Vuonna 2019 presidentti Mutharika valittiin uudelleen presidentiksi[28] Oppositiojohtaja Lazarus Chakwera nousi kuitenkin kesäkuussa 2020 uudeksi presidentiksi voitettuaan uusintavaalit, jotka järjestettiin maan perustuslakituomioistuimen kumottua helmikuussa 2020 historiallisella päätöksellään edellisen vuoden presidentinvaalien tuloksen vaaleihin liittyvien epäselvyyksien takia.[29]

Politiikka
Peter Mutharika, Malawin presidentti 2014–2020.

Malawi on presidentiaalinen tasavalta ja siirtyi monipuoluejärjestelmään vuonna 1994. Presidentti valitaan joka viides vuosi, ja hän johtaa sekä maata että hallitusta. Pääministerin virkaa ei ole.[5] Varapresidentti valitaan samoissa vaaleissa kuin presidentti, minkä lisäksi presidentti voi nimittää toisen varapresidentin, mutta tämän on edustettava eri puoluetta kuin presidentti itse.[30] Vaikka Malawin perustuslaki pohjautuu vallanjako-oppiin, presidentillä on paljon valtaa. Kansalliskokous ei pysty äänestämään presidentille epäluottamusta, ja presidentti on monesti ylittänyt valtaoikeutensa.[31]

Malawin kansalliskokoukseen valitaan viiden vuoden välein 193 edustajaa. Ne valitaan yhden edustajan vaalipiireistä enemmistövaalitavalla. Parlamenttivaaleissa toukokuussa 2019 Demokraattinen edistyspuolue sai 62 paikkaa, Malawin kongressipuolue 55 paikkaa ja Yhdistynyt demokraattinen rintama 10. Loput paikat menivät pienemmille puolueille.[32]

Malawin puolueita on vaikea erottaa poliittiselta ideologialtaan. Puolueet painottavat yleensä ennen vaaleja talouskasvua, parempia yhteiskunnallisia palveluita ja korruptiosta vapaata hallintoa. Äänestäjät asettuvat puolueensa taakse yleensä etnisen identiteetin tai klientelismin takia.[33]

Vapauksien kehitys

Freedom Housen vuoden 2022 raportin mukaan Malawissa järjestetään säännöllisiä vaaleja, ja poliittisten puolueiden välillä on tapahtunut useita vallansiirtoja, viimeksi kesäkuussa 2020. Valtio kunnioittaa suurimmaksi osaksi poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia. Korruptio on kuitenkin yleistä, poliisin raakuus yleistä, ja naisiin, vähemmistöryhmiin ja albinismiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta ovat edelleen ongelmia.[34]

Hallinnollinen jako
Pääartikkeli: Malawin aluejako
Malawin piirikunnat

Malawi jakautuu kolmeen alueeseen (Pohjoiseen, Keskiseen ja Eteläiseen alueeseen) ja ne edelleen 28 piirikuntaan.[35][36] Piirikunnat jakautuvat erilaisiin yhä pienempiin yksiköihin, joita on yli 300.

Talous

Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista.[37]

Malawin talous on suuresti riippuvainen maataloudesta. 90 prosenttia väestöstä elää kotitarveviljelystä ja yli kolmannes bruttokansantuotteesta ja 90 prosenttia vientituloista tulee maataloustuotteista, ennen kaikkea tupakasta, teestä ja sokerista.[30][6] Myös uraani on 2010-luvulla lukeutunut keskeisiin vientituotteisiin.[6] Maailmanpankin mukaan Malawin ulkomainen apu, varsinkin Maailmanpankin tuki, on tärkeää Malawin kansantaloudelle.[5]

YK:n kehitysohjelma UNDP:n laskemalla inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Malawi oli vuonna 2007 sijalla 160 yhteensä 185 arvioidusta maasta.[38] Vuonna 2014 keskimääräinen elinajanodote oli 60 vuotta ja lapsikuolleisuus 48 lasta tuhatta elävänä syntynyttä kohti.[5] Orpoja on miljoona, joista 560 000 AIDSin jäljiltä.[39][40] Vuonna 2020 aikuisista noin 8 prosenttia oli HIV-positiivisia.[2]

Vuonna 2003 arvioitiin, että Malawi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä kahdeksasta YK:n vuosituhattavoitteista kolme: se pystyy parantamaan juomaveden saatavuutta, pienentämään lapsikuolleisuutta ja lisäämään peruskoulutuksen saatavuutta. Myös äärimmäisen köyhyyden vähentäminen on mahdollista tavoitteen mukaan, mutta äitien kuolleisuuteen liittyvä tavoite jäänee saavuttamatta.[41]

Malawin merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi, uraani, kivihiili ja bauksiitti. Merkittävin vientituote on tupakka, josta saadaan puolet vientituloista.[5]

Matkailijat tulevat Malawiin ennen kaikkea Njassajärven ja muiden luontokohteiden houkuttelemina.[42] Nyikan kansallispuisto on tunnettu kasvillisuudestaan, etenkin orkideoista, sekä seeproista ja antiloopeista.[43]

Liikenne

Malawissa on yhteensä 32 lentokenttää, joista kuudella on päällystetty kiitotie. Vesiliikennettä on Shirejoella ja Njassajärvellä. Tärkeimmät sisävesisatamat ovat Chipoka, Monkey Bay, Nkhata Bay, Nkhotakota ja Chilumba.[5] Maahan on viikoittainen höyrylaivayhteys Mosambikista ja lisäksi lauttayhteys Tansanian puolelta.[44]

Malawissa oli vuonna 2007 yhteensä 16 450 kilometriä maanteitä ja 1 262 kilometriä rautateitä.[45] Vuonna 2002 avattiin pitkän tauon jälkeen rautatieyhteys Malawin keskiosista Mosambikin poikki Intian valtameren rannalle Nacalan satamakaupunkiin.[46]

Väestö

Malawi on yksi Saharan eteläpuolisen Afrikan tiheimmin asuttuja valtioita.[35][47] Väestö sijoittuu kuitenkin pääosin maaseudulle; vuonna 2018 kaupungistumisaste oli vain 16,0 prosenttia. Afrikassa vain Burundin kaupungistuminen on vähäisempää. Maan pääkaupunki Lilongwessä on lähes 990 000 asukasta, Blantyressä on noin 800 000 (2018). [35]

Katso myös: Luettelo Malawin kaupungeista

Malawi on saanut nimensä maravi-bantukansalta, joka tuli alueelle 600 vuotta sitten Kongon suunnalta bantuekspansion yhteydessä. Maravit jakaantuivat edelleen chewa- ja njanja-kansoiksi, ja heimojen väliset erimielisyydet ja laajamittaiset muutot olivat yleisiä 1800-luvulle asti. Nykyisin heimoidentiteetti ei ole enää yhtä merkitsevä kuin ennen ja yhteinen, malawilainen identiteetti on voimistumassa. Chewat ovat enemmistönä maan keski-, njanjat etelä- ja tumbukat pohjoisosassa.[30]

Suuri osa väestöstä on chewoja, loput njanjoja, n’goneja, tumbukoita, lomweja ja islaminuskoisia yaolaisia. Vuoden 1998 väestönlaskennassa kristittyjä oli 80 prosenttia, muslimeita 13 prosenttia. Chichewan kieli oli silloin äidinkieli 57,2 prosentilla väestöstä. Kielellä oli virallisen kielen asema vuosina 1968-1994.[48] Joskus on tilastoitu njandžojen puhumana njandža (12,8 %), joka on sama kieli kuin chichewa. Muita suurehkoja kieliä ovat yaolaisten puhuma chiyao (10,1 %) sekä chitumbuka (9,5 %).[5] Nimien etuliite ”chi” tarkoittaa kieltä: chitumbuka on tumbukoiden kieli, chichewa chevojen kieltä ja chinjandža njandžojen kieltä.[48]

Ethnologue: Languages of the World -teoksessa vuodelta 2015 listataan 16 Malawissa käytettyä elävää kieltä.[49]

Malawin suurimmat kielet (yli 200 000 puhujaa Malawissa)[49]
nimi puhujia vuosi muuta
Kokola200 0002000Kaakkoisosassa
Lomwe850 0002012Kaakkoisosassa
Nyakyusa-Ngonde300 0001993Pohjoisosassa
Njandža7 milj.2001Chichewa ja chinjanja tämä murteita
Sena270 0002001Eteläosassa
Tumbuka2,2 milj.2010Pohjoisosassa
Yao2,2 milj.2010Malawijärven kaakkoisosassa, Mosambikin rajalla

Kulttuuri ja media

Malawilainen perinteinen musiikki on saanut vaikutteita eri puolilta, niin Etelä-Afrikan zuluilta kuin Tansanian yaoilta. Perinteisiä soittimia ovat erilaiset rummut, ksylofonia muistuttava mambilira ja helistimet, joita voidaan kiinnittää myös tanssijoiden jalkoihin ja käsivarsiin.[50]

Perinteisiin kankaiden koristelumenetelmiin kuuluu batiikki.[50] Maan kuvataiteilijat ovat tehneet moderneja batiikkitöitä sekä kivi- ja puukaiverruksia. Tunnetuimpia nimiä ovat Cuthy Mede, Kay Chirombo, Willie Nampeya ja Louis Dimpwa.[51]

Malawissa, kuten muuallakin Afrikassa, on vahva kansantarinoiden perinne. Monet modernit kirjailijat joutuivat elämään maanpaossa Bandan valtakaudella ja palasivat Malawiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Melkein kaikki kirjallisuus julkaistaan englanniksi. Tunnetuimpia runoilijoita ovat Frank Chipasula ja Steve Chimombo. Legson Kayira on kirjoittanut puoliomaelämäkerrallisia teoksia matkoista Afrikassa jo 1970-luvulla. Nykyisin Yhdysvalloissa työskentelevä Paul Tiyambe Zeleza on kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa ja kolme kaunokirjallista teosta.[52]

Malawin kattavin viestintäväline on radio. Kansallisen yleisradioyhtiön nimi on Malawi Broadcasting Corporation, MBC. Sen lisäksi maassa toimii neljä kaupallista ja yksi katolisen kirkon omistama radiokanava. Televisiotoiminta alkoi vuonna 1998. Maassa ilmestyy kaksi päivittäistä ja yksi viikoittainen englanninkielinen lehti, ja lisäksi kuukausittain ilmestyy chichewan- eli njandžankielinen Boma Lathu.[53]

Yliopistoista vanhin on vuonna 1964 perustettu Malawin yliopisto.[54] Muita yliopistoja ovat muun muassa Mzuzun yliopisto (1997), Lilongwen maatalouden ja luonnonvarojen yliopisto (2011) ja Kamuzun terveystieteiden yliopisto (2021).[54][55][56]

Urheilu

Malawi on osallistunut kesäolympialaisiin kahdeksan kertaa alkaen vuodesta 1972. Se boikotoi sekä vuoden 1976 että 1980 kisoja: ensimmäisiä yhdessä muiden Afrikan maiden kanssa Etelä-Afrikan apartheid-politiikan takia[57] ja jälkimmäisiä 60 muun maan kanssa Neuvostoliiton Afganistanin-miehityksen vuoksi[58]. Malawin urheilijat eivät ole saaneet olympiamitaleita.[59]

Suosittuja joukkueurheilulajeja ovat jalkapallo, kriketti ja rugby. Malawin jalkapallomaajoukkue sai pronssia Afrikan kisoissa vuonna 1987[60]. Krikettijoukkue on liittynyt kansainväliseen lajiliittoon vasta vuonna 2003. Se nousi Afrikan kolmosdivisioonasta kakkosdivisioonaan vuonna 2010, mutta putosi kolmoseen vuonna 2014.[61]

Maassa on viisi kenttää, joilla pelataan kansainvälisiä otteluita: kolme Blantyressä, yksi Lilongwessä ja yksi Mpingwessä.[62] Verkkopallossa Malawi sijoittuu maailmanlistalla viidenneksi 25 maan joukossa (tilanne toukokuussa 2015).[63]

Lähteet
  • BTI 2020 Country Report — Malawi 2020. Gütersloh: Bertelsmann Stiftung. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  • Mitchell, James Clyde & Kadzamira, Zimani, David & Ingham, Kenneth et al: Malawi 29.6.2020. Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)

Viitteet
  1. Malawi Napsu. Viitattu 23.2.2008.
  2. Malawi CIA WIrld Factbook. Viitattu 3.12.2022.
  3. Malawi Government Official Website malawi.gov.mw. Viitattu 1.8.2015. (englanniksi)
  4. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  5. Malawi The World Factbook. CIA. Arkistoitu 24.12.2018. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  6. Statistical Year Book 2012 (PDF) (Piirikuntien väkiluku väestönlaskennoissa 1977, 1987, 1998 ja 2008 s. 16, piirikuntien pinta-alat s. 17 ja väestöarvio vuodelle 2012 s. 18/118. Malawin vientituotteet ja niiden arvo s. 86/118.) National Statistic Office, Malawi. Viitattu 4.9.2015. (englanniksi)
  7. About LDCs un.org. Arkistoitu 8.10.2014. Viitattu 4.9.2015. (englanniksi)
  8. Gross national income per capita 2014, Atlas method and PPP (PDF) (World Development Indicators database, World Bank) 1.7.2015. Maailmanpankki. Viitattu 4.9.2015. (englanniksi)
  9. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Land Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  10. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Relief Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  11. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Drainage and soils Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  12. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Climate Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  13. Country Guide: Malawi (Internet Archive) BBC Weather. BBC. Arkistoitu 23.11.2010. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  14. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Plant and animal life Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.12.2020. (englanniksi)
  15. Malawi: National Parks & Game Reserves AfricaGuide. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  16. Ellway, Jonathan & Liz: Destinations: Malawi Africa with Style. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  17. Chongoni Rock-Art Area UNESCO. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  18. Lake Malawi National Park UNESCO. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  19. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Early history Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  20. The Columbia Electronic Encyclopedia. Malawi: History. Columbia University Press, 2012. Infoplease (viitattu 24.12.2020). (englanniksi)
  21. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Colonial rule Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  22. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: The Banda regime, 1963–94 Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  23. Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967, s. 48. Otava, 1966.
  24. Hastings Kamuzu Banda | president of Malawi Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  25. Mitchell & Kadzamira & Ingham et al: Malawi: Malawi since 1994 Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  26. History Lonely Planet. Viitattu 26.12.2020. (englanniksi)
  27. Joyce Banda sworn in as new Malawi president BBC News. 7.4.2012. BBC. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)
  28. Malawi president re-elected after court battle bbc.com. 27.5.2019. Viitattu 15.1.2020. (englanniksi)
  29. After historic election, what next for Malawi? www.aljazeera.com. Viitattu 24.8.2020.
  30. Background Note: Malawi (arkistoitu) 2012. U.S. Department of State. Viitattu 19.10.2013. (englanniksi)
  31. BTI 2020 Country Report — Malawi, s. 12.
  32. IFES Election Guide | Elections: Malawi National Assembly 2019 www.electionguide.org. Viitattu 21.1.2020.
  33. BTI 2020 Country Report — Malawi, s. 16.
  34. Malawi: Freedom in the World 2022 Country Report Freedom House. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi)
  35. Main Report (pdf) 2018 Malawi Population and Housing Census (PHC). 2020. National Statistical Office of Malawi, nsomalawi.mw. Viitattu 29.1.2022. (englanniksi)
  36. Districts localgovt.gov.mw. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 26.12.2020. .(englanniksi)
  37. Least Developed Countries UN-OHRLLS (United Nations Office of the High Representative for the Least Developed Countries, Landlocked Developing Countries and the Small Island Developing States). Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  38. Human Development Report 2009 UNDP. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
  39. HIV and AIDS in Malawi Avert. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  40. Children, HIV and AIDS Avert. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)
  41. Malawi Millennium Development Goals Report 2003 UNDP. Arkistoitu 13.2.2014. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  42. Malawi Go2Africa.com. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  43. Wildlife: Plants Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  44. Getting there Lonely Planet. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  45. Malawi Fact File EISA. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  46. Malawi profile BBC News. BBC. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  47. Farm Forestry (Malawi) IDRC. Arkistoitu 9.6.2011. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  48. Chichewa (pdf) National African Language Resource Center (NALRC), nalrc.indiana.edu. Viitattu 28.1.2022. (englanniksi)
  49. Lewis, M. Paul (toim.): Ethnologue: Languages of the World, Eighteenth edition. Dallas, Texas: SIL International, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.6.2015). (englanniksi)
  50. Malawi People and Culture AfricaGuide. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  51. Murphy, Alan; Luckham, Nana & Simmonds, Nicola: Zambia & Malawi, s. 47. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-174179433-5.
  52. Zeleza Profile University of Illinois. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  53. Malawi country profile BBC News. BBC. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  54. Malawi - Education britannica.com. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  55. Joy VC Ndovi: University of Malawi delinking finally accomplished 4.5.2021. universityworldnews.com. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  56. Mzuzu University uniRank University Ranking, 4icu.org. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  57. 1976: African countries boycott Olympics BBC News. BBC. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi)
  58. The 1980 Olympics Boycott Over the Soviet Invasion of Afghanistan Middleeast.about.com. Viitattu 3.1.2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  59. Malawi Sports-Reference.com. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  60. Football Men: All Africa Games 1987 in Kenya Sports123.com. Viitattu 2.1.2010. (englanniksi)
  61. National cricket team demoted to Division 3 Malawi Sports. 20.11.2014. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)
  62. Malawi CricketArchive. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  63. Current World Rankings International Federation of Netball Associations. Viitattu 10.6.2015. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.