Malajalit
Malajalit tai keralalaiset ovat dravidalainen etnolingvistinen ryhmä, joka on peräisin nykyisestä Keralan osavaltiosta Intiassa, asuttaen sen lounaispuolisen Malabarrannikon.[2] He puhuvat pääasiassa malajalamin kieltä äidinkielenään.[3] Keralan osavaltio luotiin vuonna 1956 osavaltioiden uudelleenjärjestelylailla. Sitä ennen 1800-luvulta lähtien oli olemassa Cochinin kuningaskunta, Travancoren kuningaskunta, Malabarin alue ja Britannian Intian Etelä-Kanara. Malabarin alueen hallinta siirtyi briteille kolmannessa Mysoren sodassa (1790–1792) Tipu Sultanilta. Ennen sitä Malabarin alue oli useiden valtakuntien alaisuudessa, mukaan lukien Calicutin zamoriinit, Tanurin kuningaskunta, Arakkalin kuningaskunta, Kolathunadu, Valluvanadin kuningaskunta ja Palakkad Raja.[4]
Malajalit | |
---|---|
Asuinalueet |
Intia 41 838 819 Yhdistyneet arabiemiirikunnat 1 014 000 Kuwait 634 728 Saudi-Arabia 595 000 Qatar 445 000 Malesia 228 900 Oman 195 300 Bahrain 101 556 Yhdysvallat 84 000 Australia 53 206 Israel 46 600 Yhdistynyt kuningaskunta 45 264 Kanada 30 000 Singapore 26 000 Irlanti 10 642 Pakistan 6 000 Uusi-Seelanti 6 000 Saksa 5 867 Indonesia 4 000 Itävalta 3 784 Suomi 719[1] Japani 500 |
Kielet | malajalam |
Uskonnot | hindulaisuus (54,73 %), islam (26,56 %), kristinusko (18,38 %), muut (0,33 %) |
Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Keralassa oli noin 33 miljoonaa malajalia, mikä oli 96,7 prosenttia osavaltion koko väestöstä. Malajalivähemmistöjä löytyy myös naapuriosavaltioista Tamil Nadusta, lähinnä Kanyakumarin piirikunnasta ja Nilgirien piirikunnasta, ja Dakshina Kannadan piirikunnasta Karnatakasta sekä muilta Intian metropolialueilta. 1900-luvun loppupuoliskolla Persianlahden maihin on muodostunut merkittäviä malajaliyhteisöjä, kuten Yhdistyneisiin arabiemiraatteihin, Bahrainiin, Saudi-Arabiaan, Omaniin, Qatariin ja Kuwaitiin,[5] sekä vähemmässä määrin muihin kehittyneisiin kansakuntiin pääasiassa maahanmuuttajataustalla, kuten Malesiaan, Singaporeen, Yhdysvaltoihin, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Australiaan, Uuteen-Seelantiin ja Kanadaan. Vuodesta 2013 lähtien maailmassa oli arviolta 1,6 miljoonaa etnistä malajalilaista ulkomaantyöntekijää. Malajalien arvioitu väestö Malesiassa vuonna 2020 oli noin 348 000, mikä on 12,5 prosenttia Malesian intialaisesta väestöstä, mikä tekee heistä toiseksi suurimman intialaisen etnisen ryhmän Malesiassa tamilien jälkeen.[6][7] Suurimman osan Malesian malajalilaisesta 18–30 -vuotiaasta väestöstä tiedetään olevan joko kolmannen, neljännen tai viidennen sukupolven Malesian kansalaisia.[2][7] A. R. Raja Raja Varman mukaan Malajalam oli paikan nimi, ennen kuin siitä tuli ihmisten puhuman kielen nimi.[8]
Lähteet
- Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990–2021 Tilastokeskus. Arkistoitu 7.4.2021. Viitattu 20.6.2022.
- Narayanan, Suresh: A History of Malayalees in Penang: Part One: The First Wave – Traders, Convicts and Builders Penang Monthly. 3/2018. Arkistoitu 7.11.2020. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- Malayāli Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- History Palakkad. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- M. K., Nidheesh; Chandran, Rahul: The Return of the Gulf Malayalee Mint. 15.5.2016. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- Malayali, Malayalam in Malaysia Joshua Project. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- Narayanan, Suresh: A History of Malayalees in Penang: Part Two: The Second Wave – White-Collar Workers, Nationalists and Legislators (1920s-1957) Penang Monthly. 4/2018. Arkistoitu 25.5.2021. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- Varma, A. R. Rajaraja (2005). Keralapanineeyam. Kottayam: D C Books. ISBN 81-7130-672-1.