Malaijin kieli
Malaijin kieli (omakielinen nimi: Bahasa Melayu) on länsi-malaiji-polynesialaiseen kieliryhmään kuuluva austronesialainen kieli, jota puhutaan Malaijan niemimaan lähettyvillä Kaakkois-Aasiassa.[3]
| Malaiji | |
|---|---|
 Malajin, ja indonesian puhuma-alue Kaakkois-Aasiassa. |
|
| Oma nimi | melayu/بهاس ملايو |
| Muu nimi | Bahasa Melayu |
| Tiedot | |
| Alue | Kaakkois-Aasia |
| Virallinen kieli |
 Malesia Brunei Singapore Indonesia (muodossa indonesia) |
| Puhujia | yli 300 miljoonaa |
| Kirjaimisto |
latinalainen jawi |
| Kielenhuolto | Dewan Bahasa dan Pustaka[1][2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet malaijilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ms |
| ISO 639-2 | may |
| ISO 639-3 | zlm |
|
Ohje
|
|
Mikäli indonesia lasketaan täysin omaksi kielekseen, malaijilla on hieman yli 19 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 67. puhutuimman kielen.[4]
Koska malaiji on toiminut pitkään Kaakkois-Aasian lingua francana, kielestä on kehittynyt monia siihen pohjautuvia pidgin- ja kreolikieliä. Esimerkkejä näistä ovat mm. basaarimalaiji ja baba malaiji.[5]
Asema ja lainsäädäntö
Malaiji on ainoa virallinen kieli Malesiassa ja Bruneissa. Malesiassa malaiji tunnetaan myös nimellä Bahasa Malaysia eli Malesian kieli, tarkoituksen ollen korostaa kyseessä olevan kaikkien malesialaisten yhteinen (eikä siis yksinomaan etnisten malaijien) kieli.[6]
Singaporessa malaiji on yksi neljästä virallisesta kielestä mutta ainoa kansallinen kieli, ja muun muassa Singaporen kansallislaulu Majulah Singapura on malaijia. Käytännössä lingua francana käytetään kuitenkin englantia ja siitä johdettua singlishia.[7]
Itä-Timorissa malaiji on perustuslaillinen työkieli, muttei virallinen kieli.[8]
Malaiji ja indonesia
- Pääartikkeli: Erot malaijin ja indonesian välillä
Malaiji on erittäin läheistä sukua indonesian kielelle, mutta eroaa hieman lausumiseltaan ja melko paljon lainasanastoltaan. Malaijissa näkyy vahvana siirtomaa-ajoilta peräisin oleva englannin vaikutus, kun taas indonesiasta löytyy vastaavasti enemmän hollannin lainoja. Esimerkiksi sana "pyyhe" on lainattu eri kielistä: tuala (englannin sanasta towel) vs. handuk (hollannin sanasta handdoek).[9]
Kirjakielessä on samasta syystä ollut pieniä eroja, mutta vuonna 1972 toteutetun oikeinkirjoitusreformin jälkeen erot malaijiin ovat kaventuneet.[10]
Fonologia
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali/ | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ʔ | |
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | ||||
| Frikatiivi | s | h | |||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |
| Likvida | l ~ r | ||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[11]
Kirjakieli
Malaijia kirjoitettiin aikaisemmin arabian aakkostolla eli malaijiksi jawi-kirjoituksella.[12] Sekä Malesiassa että Indonesiassa on siirrytty lähes täysin latinalaiseen aakkostoon, mutta Bruneissa opetetaan edelleen jawia koulussa, ja epävirallisissa yhteyksissä jawia näkee edelleen erityisesti Malesian vanhoillisissa pohjoisosissa.
Suurin osa malaijinkielisestä kirjallisuudesta on peräisin 1400- ja 1500-luvuilta lähtien, kun islam saapui Kaakkois-Aasiaan. Tätä vanhempia kirjoituksia on säilynyt erittäin vähän. Nykymalaiji alkoi kehittyä 1920-luvulla ja korvasi islamin saapumisen jälkeen kehittyneen klassisen malaijin.[5]
Kielioppi
Malaiji ei tunne olla-verbiä (kopulaa). Esimerkiksi lause: "Nama saya Pekka." kääntyy suoraan: "Nimi minä Pekka."
Substantiivien monikko ilmaistaan toistamalla sana. Esimerkiksi: lapsi - anak, lapset - anak anak.
Koska malaiji on saanut latinalaisen kieliasunsa melko hiljan, on sen lausunta foneettista eli sanat lausutaan kuten ne kirjoitetaan.
Kielinäyte
»Semua manusia dilahirkan bebas dan samarata dari segi kemuliaan dan hak-hak. Mereka mempunyai pemikiran dan perasaan hati dan hendaklah bertindak di antara satu sama lain dengan semangat persaudaraan.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [13]
Katso myös
Lähteet
- dbp.gov.my Dewan Bahasa dan Pustaka. Viitattu 3.3.2012.
- dbp.gov.bn Dewan Bahasa dan Pustaka. Viitattu 3.3.2012.
- Glottolog 4.3 - Colloquial Malay glottolog.org. Viitattu 7.12.2020.
- Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
- Malay language Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 18.4.2022. (englanniksi)
- Bahasa Rasmi 2022. The Government of Malaysia's Official Portal. Viitattu 20.4.2022. (malaijiksi)
- Jaclynn Seah: A Guide To Singapore's Languages Culture Trip. Viitattu 7.12.2020.
- Constitution of the Democratic Republic of Timor-Leste (pdf) (VII / 159) 2002. unesco.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
- What are the basic differences between Indonesian and Malay? Medium. 17.8.2018. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
- Omar, Asmah Haji: The Malay Spelling Reform Journal of the Simplified Spelling Society. 1989. Arkistoitu 2011. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
- Malay www.languagesgulper.com. Viitattu 7.12.2020.
- ScriptSource - Malay scriptsource.org. Viitattu 18.4.2022.
- Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malaijin kieli Wikimedia Commonsissa
abadi | abung | adonara | alune | anuta | atšeh | ’auhelawa | badui | bali | belait | bugi | buru | cebuano | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | japi | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | taroko | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela