Maksniemi

Maksniemi on kylä ja taajama Simon kunnassa lähellä Kemin kaupungin rajaa. Maksniemi sijaitsee Perämeren rannalla noin 9 kilometriä länteen Simon kunnan keskustaajamasta ja noin 7 kilometriä kaakkoon Kemin keskustasta. Maksniemessä sijaitsevat myös Perämereen työntyvät Ykskuusen ja Karsikon niemet.

Maksniemen seisakkeen sijaintipaikka.

Maksniemen taajaman väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 562 ja pinta-ala 2,31 neliökilometriä.[1] Vuonna 2005 taajaman väkiluku oli 744 ja pinta-ala 1,3 km², josta vesialuetta 0,1 km²[2].

Kylä sijaitsee valtatien 4 sekä Oulun–Tornion rautatien varrella. Nelostien varrella sijaitseva alue on kaavoitettu yritysalueeksi. Maksniemen "keskus" sen sijaan sijaitsee Postinlahden rannalla valtatien 4 meren puoleisella alueella. Karsikon niemellä sijaitsee harvempaa asutusta, sen sijaan niemellä sijaitsee paljon loma-asutusta. Maksniemen ja Kemin Sauvosaaren yhdistää kevyen liikenteen väylä.

Kylästä on hyvät linja-autoyhteydet sekä Simoon että Kemiin. Kylän kohdalta alkaa lokakuussa 2010 avattu Kemin moottoritie. Entinen Maksniemen seisake on lakkautettu 1980-luvulla. Kylässä on kotieläinpuisto Arcadia.

Kylällä on Maksniemen koulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1–6.[3] Koulun yhteydessä toimii myös esikoulu. Koulujen vieressä toimii kylän päiväkoti.

Karsikonniemi oli yksi sijoituspaikkavaihtoehto energiayhtiö Fennovoiman suunnittelemalle ydinvoimalalle.[4]

Maksniemi oli vuonna 2009 maailman pohjoisin sijaintipaikka, jossa todettiin puutiaisaivotulehdusta.[5]

Historiaa

Maksniemi on Simon vanhimpia asutusalueita. Vanhaa rakennuskantaa purettiin kuitenkin paljon 1960- ja 1970-luvuilla.

Maksniemi toimi 1920–1930-luvuilla salakuljetetun pirtun kauttakulkupaikkana. Vuosina 1927–1932 Maksniemessä takavarikoitiin kaikkiaan 18 530 litraa laitonta alkoholia.[6]

Tulevaisuus

Maksniemen Karsikkoon, Fennovoiman ydinvoimalalle varatulle alueelle, valmistellaan uutta Karsikon aluetta, jossa tulisi olemaan 50 omakotitalotonttia ja 60 hehtaarin kokoinen teollisuusalue. Aiemmin alueelle suunniteltiin suurteollisuusaluetta.[7]

Lähteet

Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 17.2.2023.
Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
Maksniemen koulu peda.net. Viitattu 17.2.2023.
Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa (Mediatiedotteet) 14.1.2009. E.ON Suomi Oy. Viitattu 27.8.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
Useilla Simon Maksniemen asukkailla puutiaisaivokuumetta Yle Uutiset. 1.7.2009. Viitattu 17.2.2023.
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932: Luku 4. Viranomaisten ote tiivistyy
Simon Karsikkoon ei haaveilla enää suurteollisuutta (Arkistoitu versio) Pohjolan Sanomat, 5.4.2016.

Simo

Kylät ja alueet	Alaniemi Asemakylä, keskustaajama Hamari Karisuvanto Maksniemi Matala Onkalonperä Pömiö Simonkylä eli Filpus Simoniemi, kirkonkylä Soikko Tainijoki Taininiemi Viantie Ylikärppä
Vesistöt	Simojoki Viantienjoki
Muuta Simoon liittyvää	Karsikkoniemi Maksniemen seisake Kirkko Kivalot Rautatieasema Ykskuusi Veljekset Salmela Viantien seisake

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 17.2.2023.

[taajamat2005-2] Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.

[3] Maksniemen koulu peda.net. Viitattu 17.2.2023.

[4] Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa (Mediatiedotteet) 14.1.2009. E.ON Suomi Oy. Viitattu 27.8.2009. ^{[vanhentunut linkki]}

[5] Useilla Simon Maksniemen asukkailla puutiaisaivokuumetta Yle Uutiset. 1.7.2009. Viitattu 17.2.2023.

[6] Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932: Luku 4. Viranomaisten ote tiivistyy

[7] Simon Karsikkoon ei haaveilla enää suurteollisuutta (Arkistoitu versio) Pohjolan Sanomat, 5.4.2016.