Makedonian kieli

Makedonian kieli on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli. Se kuuluu slaavilaisten kielten eteläslaavilaiseen haaraan ja on läheistä sukua bulgarian kielelle. Sitä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Makedonian kieltä puhuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu Pohjois-Makedoniassa.[1]

Makedonia
Oma nimi македонски (makedonski)
Tiedot
Alue Albania
Bulgaria
Kreikka
Pohjois-Makedonia
Serbia
Virallinen kieli Pohjois-Makedonia
Puhujia 1 620 000[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielenhuolto Institut za makedonski jazik[2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
eteläslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 mk
ISO 639-2 mac (T), mkd (B)
ISO 639-3 Mkd
Ohje

Makedonia on osa eteläslaavilaista kielijatkumoa, johon kuuluvat pohjoisesta alkaen sloveeni, kroatia, serbia (serbokroaatti), makedonia ja bulgaria sekä muinaiskirkkoslaavi. Siirtymä serbiasta makedoniaan ja bulgariaan on vaiheittainen ja näiden keskinäinen ymmärrettävyys korkea. Osa tutkijoista pitää makedoniaa bulgarian murteena, mutta toiset kiistävät tämän voimakkaasti.[3] Bulgarian valtion virallinen kanta oli pitkään, että makedonia on vain bulgarian kielen murre. Nyttemmin Bulgaria on tunnustanut makedonian omaksi erilliseksi kielekseen, tosin bulgarialaiset nationalistit eivät tätä hyväksy.

Makedoniaa on kirjoitettu kyrillisellä kirjaimistolla vuodesta 1944 alkaen.[1] Oikeinkirjoitus on lainattu pääasiassa serbiasta ja siten kauempana bulgariasta ja venäjästä. Sanastoa taas on lainattu kreikasta, turkista ja serbiasta.

Nykyisen makedonian kielen käyttö kirjallisesti alkoi 1700-luvun lopun eteläslaavilaisen nationalismin myötä. Aluksi makedonialaiset ja bulgarialaiset kirjailijat tekivät yhteistyötä, mutta yhteistä perustaa kirjakielelle ei saatu luotua, mikä johti 1800-luvun puolivälissä välirikkoon. Bulgarialaiset hylkäsivät makedonialaismurteet ja alkoivat vaatia makedonialaisia opettelemaan standardi-bulgariaa. Myöskään maailmansotien välisessä Jugoslaviassa makedoniaa ei hyväksytty, vaan sitä pidettiin serbian murteena, ja kouluissa opetettiin valtakunnan yhteistä serbokroatiaa, vaikkakin kieltä siedettiin kansanperinteenä. Toisen maailmansodan aikana Makedonian miehittivät Bulgarian fasistit, jolloin kouluissa opetettiin standardi-bulgariaa. Kieli vakioitiin kirjakieleksi viimein osana Titon aikaista kulttuuriautonomiaa 1940-luvulla, ja se saavutti lopullisen muotonsa 1950-luvun alussa.[3]

Äännerakenne

Prilep-Bitolan murteeseen perustuvan standardimakedonian äännerakenne on seuraavanlainen:

Vokaalit[4][5]
etu keski taka
suppea i u
väli ɛ (ə) ɔ
väljä a

Švaa /ə/ on foneeminen useissa murteissa ja vaihtelee korkeudeltaan [ʌ]:n ja [ɨ]:n välillä; standardikielessä sen esiintyvyys on kuitenkin marginaalista. Oikeinkirjoituksessa murteellisia sanoja kirjoittaessa se esitetään yleensä heittomerkkiä käyttäen, esimerkiksi ⟨к’смет⟩ /kəsmɛt/, ⟨с’нце⟩ /səntsɛ/.

Vokaalin pituus ei ole foneemisesti merkittävä. Kaksitavuisten sanojen painollisen avotavun vokaali ääntyy usein pitkänä; myös /aa/ ääntyy usein pitkänä [aː]:na.

Konsonantit[4][5]
Labiaalit Dentaalit Alveolaarit Palataalit Velaarit
Nasaalit m n̪ ɲ
Klusiilit p b t̪ d̪ c ɟ k g
Affrikaatat t̪s̪ d̪z̪ tʃ dʒ
Frikatiivit f v s̪ z̪ ʃ ʒ x
Approksimantit ɫ̪ j
Tremulantit r
Lateraalit l ʎ

/r/ voi esiintyä syllabisena, esimerkiksi ⟨прст⟩ [ˈpr̩st]. Myös /n̪/ ja /ɫ̪/ voivat esiintyä syllabisina joissakin sanoissa.

/n/:n allofoneja ennen labiodentaaleja /f v/ on [ɱ], ja ennen /k g/ vastaavasti [ŋ].

Paino on sanassa yleensä kolmanneksi viimeisellä tavulla eli antepenultimalla ja kaksitavuississa sanoissa ensimmäisellä tavulla. Poikkeuksen muodostavat verbeistä johdetut, ⟨-ќи⟩-päätteiset adverbit, joiden paino on toiseksi viimeisellä tavulla, sekä vierasperäiset lainasanat, jotka usein säilyttävät alkuperäiskielensä mukaisen painon.

Makedonialainen aakkosto
АБВГДЃЕЖЗЅИЈ
КЛЉМНЊОПРСТЌ
УФХЦЧЏШ

Kielinäyte

»Ситe чoвeчки суштeствa сe рaѓaaт слoбoдни и eднaкви пo дoстoинствo и прaвa. Tиe сe oбдaрeни сo рaзум и сoвeст и трeбa дa сe oднeсувaaт eдeн кoн друг вo дуxoт нa oпштo чoвeчкaтa припaднoст.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]

Katso myös

Lähteet
  1. Macedonian Ethnologue. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  2. ukim.edu.mk Institut za makedonski jazik. Viitattu 3.3.2012.
  3. http://www.lmp.ucla.edu/Profile.aspx?menu=004&LangID=42 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Victor Friedman: Macedonian. Duke University Slavic and Eurasian Language Resource Center (SEELRC), 2001. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 11. elokuuta 2021). (englanniksi)
  5. Horace G. Lunt: Grammar of the Macedonian Literary Language. Skopje: , 1952. (englanniksi)
  6. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

    Aiheesta muualla
    Slaavilaiset kielet

    bosnia | bulgaria | interslaavi | kantaslaavi | kašubi | kirkkoslaavi | kroatia | makedonia | molisenkroatia | montenegro | muinaiskirkkoslaavi | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | sleesia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.