Maine (Loiren sivujoki)

Joen nimi oli varhaiskeskiajalla Meduana. Sen myöhempiä kirjoitusasuja ovat olleet Medena, Mehena, Maesne ja Meene. Samaa alkuperää on myös Mayenne-joen nimi.[2]

Hans Krahen mukaan nimi Meduana johtuisi indoeurooppalaisten kielten sanavartalosta medh-, joka tarkoittaa keskellä olevaa, keskeistä.[2] Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että sana johtuu hunajaa tarkoittavasta indoeurooppalaisesta sanasta, joka kelttiläisissä kielissä esiintyi muodossa medu.[2] Nimen loppuosa -ana, joka esiintyy monien Ranskan jokien nimissä, johtuu mahdollisesti gallian kielen suota tarkoittavasta sanasta ana.

Vaikka Maine-joen valuma-alue sijaitsee suurelta osin Mainen historiallisen provinssin alueella, eivät joen ja maakunnan nimet ole samaa alkuperää.[3][4] Provinssin nimi on syntynyt lyhentymänä cenomanien heimon nimestä. Seudun vanha latinalainen nimi kehittyi latinalaisesta nimestä Cenomana regio ("cenomanien seutu"), joka ranskan kielessä muuntui ensin muotoon Cen(o)maine, joka myöhemmin lyheni muotoon Cemaine ja lopulta Le Maine.[5] Ranskan kielessä tämän provinssin ja joen nimet ovat eri sukuakin: maakunnan nimi on maskuliininen: le Maine mutta joen nimi feminiininen: la Maine.

Maine-et-Loiren departementti on useimpien Ranskan departementtien tavoin saanut nimensä jokien, ei historiallisten maakuntien mukaan. Maakunnan nimen vaikutuksesta departementin nimen yhteydessä käytetään nykyisin kuitenkin yleensä maskuliinista artikkelia: le Maine-et-Loire. Kun Ranskan departementit vuonna 1790 perustettiin, tämän departementin nimi oli aluksi Mayenne-et-Loire, mutta nykyinen nimi tuli käyttöön jo seuraavana vuonna.[6]

• Pont de Segré – rautatiesilta entisellä Segrén–Angers’n rataosalla ;
• Viaduc de la Maine – vuonna 2008 valmistunut moottoritie A11:n silta Angers’ssa[10]
• Pont Jean-Moulin –valmistui vuonna 1989 ja johtaa Capucins'in ylängöltä Angers’n Saint-Sergen kaupunginosaan.[11]
• Pont Confluences – johtaa CHU:sta Saint-Sergeen vuodesta 2010[12] ja on vain jalankulkijoiden, pyöräilijöiden, raitiovaunujen ja hälytysajoneuvojen käytössä.
• Pont de la Haute-Chaine – yhdistää Angers’n historialliset bulevardit joen oikeaan rantaan. Se valmistui vuonna 1838 ja rakennettiin uudelleen vuonna 1951.[13]
• Pont des Arts et Métiers – johtaa Angers’n keskustasta La Doutreen ja on toistaiseksi vain jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä, mutta suunnitelmien mukaan sitä pitkin tulevat kulkemaan myös Angers’n uudet raitiolinjat B ja C.[14] ;
• Pont de Verdun – vanhin joen ylittävä silta, rakennettu jo 1000-luvulla, johtaa Angers’n keskustasta La Doutreen.[13]
• Pont de la Basse-Chaîne – valmistui 1962 ja sijaitsee lähellä Angers’n linnaa.[13] ;
• Pont de l'Atlantique – rakennettu 1973, johtaa Angers’n keskustasta kaupungin länsiosiin[15]
• Pont de Pruniers – johtaa Bouchemainesta Sainte-Gemmes-sur-Loireen ;
• Pont ferroviaire de Bouchemaine – rautatiesilta Bouchemainesta Sainte-Gemmes-sur-Loireen ;
• Pont de Bouchemaine – johtaa myös Bouchemainesta, Sainte-Gemmes-sur-Loireen.

• 
  Useita siltoja Mainen yli Angers’n pohjoispuolella.
• 
  Pont de Verdun.
• 
  Pont des Arts et Métiers.

23. helmikuuta 2010 annetulla asetuksella Maine-et-Loiren departementtiin perustettiin maisemansuojelualue, jonka muodostavat Mainen ja Loiren yhtymäkohta ja sen rannat Angers’n, Béhuardin, Bouchemainen, Denéen, La Poissonnièren, Mûrs-Erignén, Rochefort-sur-Loiren, Sainte-Gemmes-sur-Loiren, Saint-Jean-de-la-Croix’n ja Savennièresin kunnissa.

Mainen ja Loiren yhtymäkohta Bouchemainen kunnassa Maine-et-Loiren departementissa talvella Loiren ollessa jäässä.

Maine on yleinen vesiliikenteen kulkuväylä, jonka hallinta vuodesta 2008 lähtien kuuluu departementille.[9] Tämän vuoksi se ei Ranskan vesistöjen järjestely- ja hallintokaavan (ransk. schéma d'aménagement et de gestion des eaux, SAGE') piiriin.

Maine Angers’n alapuolella.

• Port Célestin: Dictionnaire historique, géographique et biographique de Maine-et-Loire et de l'ancienne province d'Anjou. Angers: H. Siraudeau et Cie, 1965. Teoksen verkkoversio.