Maijat

Maijat (Calathea) on marantakasvisuku (heimo Marantaceae), johon heimon lajeista runsaat puolet, noin 300 lajia, kuuluu.[1] Ne ovat tunnettuja huonekasveja.[2]

Maijat
Lajin Calathea cylindrica kukinto.
Lajin Calathea cylindrica kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Embryophyta
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Lahko: Zingiberales
Heimo: Marantakasvit Marantaceae
Suku: Maijat Calathea
G.F.W. Mey.
Katso myös

  Maijat Wikispeciesissä
  Maijat Commonsissa

Maijojen levinneisyysalue käsittää Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Länsi-Intian saariston.[3]

Tuntomerkkejä

Maijat ovat ainavihantia monivuotiskasveja. Lehdet ovat pitkäruotisia ja enimmäkseen pystykasvuisia. Lehtilapa on kookas ja usein kauniisti vihreän, valkoisen, vaaleanpunaisen, purppuran ja punaisenruskean eri sävyjen kirjavoima. Alapinnat ovat tavallisesti punertavat. Kukat ovat harvoin näyttäviä, sijaitsevat lyhyissä ja tiheissä tähkissä, limittäisten suojuslehtien suojassa, jotka voivat olla valkoisia tai eri tavoin värillisiä.[3]

Lajeja
  • Calathea bachemiana – kirjomaija
  • Calathea crocata – tähkämaija
  • Calathea lancifolia – marmorimaija
  • Calathea lietzei – rionmaija
  • Calathea majestica – viirumaija
  • Calathea makoyana – täplämaija
  • Calathea orbifolia – silkkimaija
  • Calathea picturata – peilimaija
    • Calathea picturata 'Argentea' – hopeamaija
  • Calathea roseopicta – isomaija
  • Calathea rotundifolia – pyörömaija
  • Calathea rufibarba – aaltomaija
  • Calathea zebrina – seepramaija [2]

Ainakin yhtä lajia kasvatetaan ravintokasvina sen pienten tärkkelyspitoisten mukuloiden takia.[3]

Lähteet
  • Botanica. The illustrated A–Z of over 10,000 garden plants. ISBN 3-8290-3068-1
  • Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. ISBN 951-8942-57-9
  • Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/

Viitteet
  1. Stevens 2001–
  2. Räty ja Alanko 2004: 38.
  3. Botanica, s. 166.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.