Magnus Gabriel De la Gardie

Magnus Gabriel De la Gardie (15. lokakuuta 1622 – 26. huhtikuuta 1686) oli ruotsalainen kreivi, upseeri ja valtiomies. Hän oli Jakob De la Gardien ja Ebba Brahen poika. Hän oli vuodesta 1647 naimisissa kuningas Kaarle X Kustaan sisaren Maria Eufrosynen kanssa. Hän oli kuninkaan läheinen avustaja.[1]

Magnus Gabriel De la Gardie

De la Gardie yleni sotilasuralla sotamarsalkaksi vuonna 1649 ja toimi valtamarsalkkana vuodesta 1651. On kuitenkin arvioitu, ettei hänellä ollut erityisiä sotilaallisia kykyjä. Hän siirtyikin siviiliuralle kamarikollegion presidentiksi ja valtiovarainhoitajaksi vuonna 1652. Hän oli Liivinmaan kenraalikuvernöörinä vuodesta 1655 ja valtiokanslerina vuodesta 1660. Kuningas Kaarle X Kustaan testamentin perusteella hän toimi alaikäisen Kaarle XI:n holhoojahallituksen ajoittain keskeisenäkin jäsenenä. Hän pyrki luomaan Ruotsin ja Ranskan liittosuhteen, jolloin olisi voitu välttää aatelistolle epäedullisen reduktion jatkuminen. Vuonna 1672 tämä liittosopimus saatiinkin aikaan[2], mutta sen seurauksena oli, että Ruotsin oli osallistuttava Ranskan 1670-luvun sotiin.[1]

De la Gardien asema alkoi horjua Kaarle XI:n tultua täysi-ikäiseksi 1672, vaikka hän saikin drotsin viran 1681. Hän menetti valtavan omaisuutensa holhoojahallitusta vastaan nostetuissa tuhlaussyytteissä ja isossa reduktiossa.[1]

De la Gardie oli Ruotsin historian merkittävimpiä mesenaatteja. Hän rakennutti Ruotsiin lukuisia palatseja ja palkkasi aikansa merkittäviä ulkomaisia taiteilijoita ja arkkitehteja työskentelemään Ruotsissa. Hän myös osti Codex Argenteuksen eli gootinkielisen Raamatun käsikirjoituksen ja lahjoitti sen Upsalan yliopistolle.[1]

De la Gardie on kirjoittanut myös yhden virren. Kuolemaanvalmistautumisvirtensä hän lienee kirjoittanut viimeisen elinvuotensa aikana ja se on julkaistu vuoden 1695 virsikirjassa.[3] Ruotsin kirkon virsikirjoissa se on virsi 621 "O Jesus, när mitt liv släcks ut", Ruotsin kirkon virsikirjassa Pekka Kivekkään 1998 suomentamana ”Kun täältä, Jeesus, erkanen” . Se on Suomen ev.- lut kirkon virsikirjassa virsi 605 ja Suomen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa virsi 558.

Katso myös

Lähteet
  1. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 77–78. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1248
  3. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 153. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.