Magnesiumasetaatti

Magnesiumasetaatti ((CH3COO)2Mg) on magnesium- ja asetaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään polymeerien valmistuksessa, tekstiilien värjäyksessä ja antibakteerisena aineena.

Magnesiumasetaatti
Tunnisteet
CAS-numero 142-72-3
Ominaisuudet
Molekyylikaava (CH3COO)2Mg
Moolimassa 142,398
Ulkomuoto Väritön tai valkoinen kiteinen aine
Sulamispiste 323 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 1,42 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 396 g/l (25 °C)[2]

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa magnesiumasetaatti on väritöntä tai valkoista ainetta. Kidevedetön yhdiste on erittäin hygroskooppista. Kidevedetön magnesiumasetaatti on polymorfista ja siitä tunnetaan alkeiskopiltaan α-muoto ja trikliininen β-muoto. Yhdisteestä tunnetaan myös kaksi kidevedellistä muotoa monohydraatti ((CH3COO)2Mg·H2O) ja tetrahydraatti ((CH3COO)2Mg·4H2O). Magnesiumasetaatti liukenee erittäin hyvin veteen ja liuokset ovat lievästi emäksisiä ja usein viskooseja. Aine liukenee myös alkoholeihin.[1][2][3][4]

Valmistus ja käyttö

Magnesiumasetaattia voidaan valmistaa liuottamalla magnesiumoksidia tai -karbonaattia etikkahappoon. Vesiliuoksesta haihduttamalla muodostuu tetrahydraattia ja kidevedetöntä yhdistettä voi valmistaa käyttämällä liuottimena etyyliasetaattia.[2][3][4]

MgO + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Mg + H2O
MgCO3 + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Mg + H2O + CO2

Magnesiumasetaattia käytetään viskoosikuitujen valmistuksessa neutraloimaan prosessissa muodostuvaa rikkihappoa. Sitä käytetään myös eläinten nahkojen parkitsemiseen, peittana tekstiilien värjäyksessä, lasitteiden valmistukseen ja antiseptisenä ja hajunmuodostumista ehkäisevänä yhdisteenä esimerkiksi deodoranteissa.[1][3][4]

Lähteet
  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 338. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Perry, Dale L.: Handbook of Inorganic Compounds, s. 247–248. 2. painos. CRC Press, 2016. ISBN 9781439814628. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.1.2020). (englanniksi)
  3. Deborah A. Kramer: Magnesium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004
  4. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 611. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.