Magnesiumhydroksidi

Magnesiumhydroksidi (Mg(OH)2) on magnesium- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Luonnossa sitä tavataan mineraalina nimeltään brusiitti.

Magnesiumhydroksidi
Tunnisteet
CAS-numero 1309-42-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava Mg(OH)2
Moolimassa 58,326 g/mol
Ulkomuoto Valkoisia kiteistä jauhetta[1]
Sulamispiste 350 °C (hajoaa)[2]
Tiheys 2,36 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen 1,2 mg/100 ml

Ominaisuudet

Magnesiumhydroksidi on kiinteää valkoista ainetta. Yhdiste liukenee veteen vain vähäisessä määrin ja tämän vuoksi magnesiumhydroksidiliuokset ovat vain lievästi emäksisiä. Niukka liukoisuus veteen johtuu yhdisteen suuresta hilaenergiasta. Liukenemistapahtuma on endoterminen reaktio eli se sitoo energiaa.[1][3]

Muiden hydroksidien tavoin magnesiumhydroksidi reagoi ilman hiilidioksidin kanssa muodostaen magnesiumkarbonaattia.[1]

Mg(OH)2 + CO2 → MgCO3 + H2O

Valmistus

Magnesium­hydroksidia muodostuu, kun magnesiumoksidi reagoi veden kanssa. Yleensä sitä kuitenkin valmistetaan magnesiumsuolan ja emäksen, kuten natriumhydroksidin, välisellä reaktiolla, jossa niukkaliukoinen magnesiumhydroksidi saostuu. Näin sitä valmistetaan muuan muassa merivedestä ja magnesiummineraaleista.[1][3][4]

MgCl2(aq) + 2 NaOH(aq) → Mg(OH)2(s) + 2 NaCl(aq)

Käyttö

Lääketieteessä magnesiumhydroksidia käytetään vähentämään vatsan liikahappoisuutta. Tällöin sitä käytetään vesisuspensiona, jota nimitetään magnesiamaidoksi. Yhdistettä käytetään myös elintarvikkeissa happamuudensäätöaineena ja mineraalivesissä. Sen E-koodi on E528[5]. Yhdistettä käytetään pH:n säätöön myös teollisuudessa. Toiseksi suurin magnesiumhydroksidin käyttökohde on muiden magnesiumyhdisteiden valmistus. Siitä tuotetaan myös metallista magnesiumia, ja sitä käytetään muoveissa ja muissa polymeereissä paloa estävänä aineena.[1][6][7][4]

Lähteet
  1. E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 176. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. Magnesium hydroxide - Materila Safety Data Sheet JT Baker. Viitattu 12.2.2011. (englanniksi)
  3. Michael Clugston,Rosalind Flemming: Advanced Chemistry, s. 286. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0199146338. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.2.2011). (englanniksi)
  4. Deborah A. Kramer :Magnesium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio[vanhentunut linkki] Viitattu 26.2.2011
  5. E528 - Magnesiumhydroksidi Ruokavirasto. Viitattu 22.3.2021. [vanhentunut linkki]
  6. Risto Julkunen: 39. Ruoansulatuskanavan lääkkeet (PDF) Farmakologia ja Toksikologia. Medicina. Arkistoitu 19.3.2013. Viitattu 12.2.2011.
  7. George W. A. Milne: Gardner's commercially important chemicals, s. 375. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.2.2011). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.