Magdalena Neuner

Magdalena Neuner (s. 9. helmikuuta 1987 Garmisch-Partenkirchen) on saksalainen kilpauransa lopettanut ampumahiihtäjä, kaksinkertainen olympiavoittaja, 12-kertainen aikuisten maailmanmestari ja kolminkertainen maailmancupin voittaja.

Magdalena Neuner
Henkilötiedot
Syntynyt9. helmikuuta 1987
Garmisch-Partenkirchen, Saksa
Uran tiedot
Lempinimi Lena
Pituus 165 cm
Seura SC Wallgau
Laji ampumahiihto
Maailmancup
Kaudet 2006–2012
Voitot 34
Palkintokorokkeella 63

Tietolaatikko päivitetty 18.03.2012

Aiheesta muualla
www.magdalena-neuner.de
Mitalit

Maa:  Saksa
Naisten ampumahiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaVancouver 2010takaa-ajo
Kultaa KultaaVancouver 2010yhteislähtö
Hopeaa HopeaaVancouver 2010sprintti
MM-kilpailut
Kultaa KultaaAntholz-Anterselva 2007sprintti
Kultaa KultaaAntholz-Anterselva 2007takaa-ajo
Kultaa KultaaAntholz-Anterselva 2007viesti
Kultaa KultaaÖstersund 2008yhteislähtö
Kultaa KultaaÖstersund 2008viesti
Kultaa KultaaÖstersund 2008sekaviesti
Kultaa KultaaHanty-Mansijsk 2010sekaviesti
Kultaa KultaaHanty-Mansijsk 2011sprintti
Kultaa KultaaHanty-Mansijsk 2011yhteislähtö
Kultaa KultaaHanty-Mansijsk 2011viesti
Kultaa KultaaRuhpolding 2012sprintti
Kultaa KultaaRuhpolding 2012viesti
Hopeaa HopeaaPyeongchang 2009viesti
Hopeaa HopeaaHanty-Mansijsk 2011sekaviesti
Hopeaa HopeaaHanty-Mansijsk 2011takaa-ajo
Hopeaa HopeaaRuhpolding 2012takaa-ajo
Pronssia PronssiaRuhpolding 2012sekaviesti

Neuner teki läpimurtonsa maailman huipulle kaudella 2006–2007, jolloin hän voitti seitsemän maailmancupin osakilpailua. Anterselvan MM-kilpailuissa 2007 hän voitti kolme maailmanmestaruutta: sprintistä, takaa-ajosta ja viestistä. Sprinttikilpailun hän voitti 2,3 sekunnin erolla Anna Carin Olofssoniin – molemmat kiersivät yhden sakkokierroksen kummallakin ampumapaikalla. Takaa-ajossa Neuner ampui neljä ohilaukausta, mutta voitti silti kultaa ennen Linda Grubbenia. Viestissä hän hiihti kolmannen osuuden Saksan joukkueessa, joka kukisti toiseksi tulleen Ranskan yli minuutilla. Yhteislähtökilpailussa Neuner oli neljästoista.

Östersundin MM-kilpailuissa 2008 Neuner voitti yhteislähtökilpailun mestaruuden neljästä sakkokierroksesta huolimatta; ero hopeamitalisti Tora Bergeriin oli kolme sekuntia. Sekaviestissä Neuner hiihti toisen osuuden Saksan kultajoukkueessa, naisten viestissä puolestaan kolmannen osuuden Saksan voittaessa niin ikään mestaruuden. Lisäksi hän oli kuudes takaa-ajokilpailussa. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 hän hiihti toisen osuuden Saksan viestijoukkueessa, joka saavutti hopeaa. Lisäksi hän oli yhteislähdössä seitsemäs, sprintissä kahdeksas ja takaa-ajossa yhdestoista. Vancouverin talviolympialaisissa 2010 Neuner voitti kultaa takaa-ajossa sekä yhteislähdössä ja oli hopealla sprintissä. Normaalimatkalla hän oli kymmenes. Saman vuoden sekaviestin MM-kilpailuissa Hanty-Mansijskissa hän hiihti toisen osuuden Saksan kultajoukkueessa. Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa 2011 hän voitti kultaa sprintissä, yhteislähdössä ja viestissä, sai hopeaa takaa-ajossa ja sekaviestissä sekä oli viides normaalimatkalla. Ruhpoldingin MM-kisoissa 2012 hän voitti sprintin ja viestin maailmanmestaruuden, sai takaa-ajossa hopeaa ja oli yhteislähdössä kymmenes.

Neuner saavutti yhteensä seitsemän nuorten maailmanmestaruutta vuosina 2004–2008: kolme sprintistä sekä kaksi takaa-ajosta ja viestistä; lisäksi hän sai neljä hopeamitalia. Maailmancupissa hän voitti 34 osakilpailua, oli 11 kertaa toinen ja 18 kertaa kolmas. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun kausilla 2007–2008, 2009–2010 ja 2011–2012. Lisäksi hän oli neljäs kausilla 2006–2007 ja 2008–2009 sekä viides kaudella 2010–2011. Hän lopetti uransa maaliskuussa 2012[1].

Neuner on valittu vuosina 2007 ja 2011 kotimaassaan vuoden urheilijaksi[2]. Neuner on valittu myös neljä kertaa vuoden talviurheilijaksi Saksassa: 2007, 2008, 2010 ja 2011.

Uransa jälkeen Neuner avioitui vuoden 2014 maaliskuussa kouluaikaisen ystävänsä Josef Holzerin kanssa ja heille syntyi saman vuoden toukokuussa tytär sekä vuoden 2017 alussa poika.[3]

Hiihtovauhti

Neunerin ehdoton vahvuus oli hänen hurja hiihtovauhtinsa, johon harva pystyi vastaamaan. Erityisesti kaudella 2007–2008 hän oli varsin suvereeni ja voittikin pitkälti nopeutensa ansiosta maailmancupin kokonaiskilpailun.

Sijoitus 2005–2006 2006–2007 2007–2008 2008–2009 2009–2010 2010–2011 Ura
Nopein0 / 100%7 / 2429%19 / 2576%14 / 2556%9 / 2143%12 / 2157%61 / 12648%
Toiseksi nopein0 / 100%5 / 2421%4 / 2516%1 / 254%7 / 2133%7 / 2133%24 / 12619%
Kolmanneksi nopein0 / 100%7 / 2429%2 / 258%3 / 2512%1 / 215%0 / 210%13 / 126 10%
Muu10 / 10100%5 / 2421%0 / 250%7 / 2528%4 / 2119%2 / 2110%28 / 12622%
**Tilastot 20. maaliskuuta 2011 mennessä.

Ammunta

Neunerin heikkoutena on ollut koko hänen maailmancup-uransa ajan huono osumatarkkuus pystypaikalla. Esimerkiksi kaudella 2009–2010 hän ampui pystypaikalta kaikki taulut alas vain kolme kertaa. Tosin nämä onnistumiset tapahtuivat tärkeissä paikoissa kuten Vancouverin talviolympialaisten 2010 yhteislähdön viimeisessä ammunnassa ja Hanty-Mansijskin 2010 sekaviestin ammunnassa, joista molemmista hän voitti kultaa. Epäonnistumisista räikeimpänä esimerkkinä voidaan mainita kauden 2008–2009 Antholz-Anterselvan yhteislähtökisa, jota hän johti ylivoimaisesti viimeiselle pystyammuntapaikalle tullessaan, mutta hän ampui kaikki viisi laukaustaan ohi ja sijoittui lopulta kuudenneksi.

Ammunta 2005–2006 2006–2007 2007–2008 2008–2009 2009–2010 2010–2011 Ura
Makuuasento73 / 8091%176 / 20585%189 / 21887%191 / 22386%170 / 18791%175 / 19888%974 / 111188%
Pystyasento52 / 8065%135 / 21363%133 / 22260%150 / 22866%137 / 18972%149 / 20075%757 / 113269%
Yhteensä125 / 16078%311 / 41874%322 / 44073%341 / 45176%307 / 37682%324 / 398 81%1731 / 224377%
**Tilastot 20. maaliskuuta 2011 mennessä.

Lähteet

Viitteet

  1. Mäkäräiseltä loistonousu kakkostilalle mtv3.fi. 17.3.2012. Viitattu 21.2.2012.
  2. Die Sportler des Jahres 2011 sportbild.bild.de. Viitattu 27.12.2011. (saksaksi)
  3. Kaisa Mäkäräisen kilpakumppani lopetti vain 25-vuotiaana – kertoo nyt, mihin katosi viisi vuotta sitten Ilta-Sanomat. 20.9.2017. Viitattu 22.9.2017.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.