Madjarabit

Madjarabit (tai madjaraabit) ovat Nubiassa, nykyisen Egyptin ja Sudanin rajalla asuva kansanryhmä joka pitää itseään unkarilaisena. Heidän nimensä on nubialais-unkarilainen yhdyssana (madjar + aab - unkarilainen heimo, ei siis madjaarilais-arabi).[1] Mohamed Hasan Osmanin, Madjarabien Liiton puheenjohtajan mukaan madjarabeja on arviolta 50 000–60 000, orientalisti István Fodorin mukaan heitä on vain 10 000–12 000.[1][2]

Madjarabit
Väkiluku 50 000–60 000
Merkittävät asuinalueet
 Egypti
 Sudan
Kielet arabia
Uskonnot Islam

Asuinpaikka

Nykyään nubiaa puhuvia madjarabeja asuu Nubian egyptiläisessä osassa, alun perin he asuivat Aneban, Tuskan, Gattan ja Ibrimin kylissä. Vuonna 1964, kun Assuanin pato oli valmistunut, kylät ja Wadi Halfan kaupunki jäivät vesimassojen alle. Egyptin hallitus on rakentanut kyliä uudestaan lähelle Kom Omboa. Nubian ulkopuolella madjarabeja asuu Kairossa, Aleksandriassa ja Mansurassa. Sudanissa heillä oli merkittävä yhdyskunta Wadi Halfassa ja siellä sijaitsevalla Madjararti-saarella. Padon rakennuksen jälkeen he muuttivat Hasm el-Kirban kylään. Madjarabeja asuu vielä Khartumissa, Atbarassa ja Port Sudanissa. Madjarabien toinen ryhmä, joka käyttää arabiaa äidinkielenään, asuu nykyisin Assuanissa.

Alkuperä

Perimätiedon mukaan madjarabien esi-isät saapuivat Egyptiin vuonna 1517 Osmanien valtakunnan sulttaani Selim I:n hyökkäysarmeijan kanssa. He kuitenkin käynnistivät kapinan Aleksandriassa, jonka epäonnistuttua he pakenivat Ibrahim el-Magyarin (Abraham Unkarilainen, toisessa lähteessä Hasan el-Magyar) johdolla Wadi Halfaan.[1]

Tarinaa tukee se, että jesuiittamunkki Gábor Pécsváradi kertoi kirjoittamassaan kirjeessä tavanneensa henkilökohtaisesti osmanien armeijassa palvelevia unkarilaisia sotilaita Jerusalemissa vuonna 1516.[3]

Assuanissa asuvien madjarabien alkuperästä on toisenlainen tarina. He saapuivat sinne arkkiherttuatar Maria Teresian aikana, ja he – toisin kuin alun perin kristilliset madjarabit – olivat jo saapuessaan muslimeita. He polveutuvat todennäköisesti niistä unkarilaisista, jotka kääntyivät Osmanien valtakunnan aikana muslimeiksi, ja jotka Maria Teresia hääti Unkarista.[1]

Yhteys ulkomaailmaan

László Almásy (josta kertoo yhdeksällä Oscarilla palkittu elokuva Englantilainen potilas) teki monta lento- ja automatkaa Egyptiin, Sudaniin ja Libyaan 1920–1930-luvuilla. Nubiassa hän tapasi madjarabeja. Madjarabit suunnittelivat suuren lähetystön lähettämistä Unkariin, mutta toinen maailmansota esti sen.

Orientisti István Fodor teki tieteellisen matkan madjarabien maalle vuonna 1993.

Unkarilaisten Maailmanliitto otti madjarabit jäsenekseen vuonna 1992.

Sananlaskuja madjarabeista

István Fodor keräsi muutamia sananlaskuja madjarabeista, joita pidetään osoituksina siitä, että heidän alkuperänsä ei ole arabialainen:

Āl-Mādjārí lā jisālli fīl-mesdjid. Madjari ei rukoile moskeijassa.
Rā'š el-mādjār zejj el-hādjār. Madjarin pää on kova kuin kivi.
El-mādjārí jilbis burnētā. Madjari pitää hattua (siis ei turbaania).

Lähteet
  1. József, Hering: Magyarok a Nílus mentén (Arkistoitu – Internet Archive), beszélgetés Fodor Istvánnal és Koltay Erikával. Magyar Demokrata, 4. évfolyam 28-29.szám, 17.7.1997
  2. Magyar törzs él Afrika szívében (Arkistoitu – Internet Archive), Blikk, 26.5.2006
  3. Pécsváradi Gábor: Jeruzsálemi utazás, Szépirodalmi Könyvkiadó 1983, ISBN 963-15-2347-0

    Aiheesta muualla
    Ulkounkarilaiset
    Afrikka Madjarabit
    Aasia Israel
    Eurooppa Itävalta · Kroatia · Saksa · Romania (Székelyt · Csángót)  · Serbia  · Slovakia · Slovenia · Ukraina · Britannia  · Suomi
    Amerikka Argentiina · Brasilia · Kanada · Chile · Yhdysvallat
    Oseania Australia  · Uusi-Seelanti
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.