Madina Ly-Tall

Madina Ly-Tall (s. 25. huhtikuuta 1940 Bandiagara[1]) on malilainen historioitsija, poliittinen aktivisti ja diplomaatti.

Madina Tall syntyi William Ponty -koulun käyneen opettajan perheeseen. Hänen isänsä oli tukulorivaltakunnan hallitsijan Umar Tallin sukua ja äiti Macinan Sékou Amadoun sukua. Suoritettuaan alakoulun Koutialassa Tall opiskeli Bamakon tyttökoulussa ja Terrasson de Fougèren lyseossa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1959 Ranskan Sudanin nuorimpana naisopiskelijana. Tall sai sen johdosta stipendiaatin Ranskassa, mutta koska isä ei päästänyt tyttöä matkaan yksin, tämä nai opiskelijatoverinsa Ibrahima Lyn.[1]

Ly-Tall suoritti Toulousen yliopistossa ensin tutkinnon englannista ja alkoi sitten opiskella historiaa. Opiskeluaikanaan hän osallistui Afrikkalaisten opiskelijoiden liiton ja Afrikkalaisen itsenäisyyspuolueen toimintaan. Ly-Tall aloitti vuonna 1964 jatko-opinnot Sorbonnessa, mutta seuraavana vuonna perhe joutui palaamaan Maliin.[1]

Ly-Tall työskenteli vuodesta 1965 lähtien opettajana Bamakossa, aluksi Askia Mohamedin lyseossa ja sitten tyttölyseon ja tyttöjen normaalikoulun rehtorina. Vuoden 1968 vallankaappauksen jälkeen Ibrahima Ly sai stipediaatin Neuvostoliitossa ja Madina muutti vuonna lastensa kanssa Ranskaan, jossa hän jatkoi opintojaan ja väitteli vuonna 1972.[1]

Vuonna 1972 pariskunta palasi Maliin, jossa Ly-Tall nimitettiin Bamakon opettajakorkeakoulun historian professoriksi. Hän osallistui miehensä kanssa Moussa Traorén sotilasjuntan vastaiseen toimintaan. Ibrahiman pidätyksen aikana Ly-Tall oli matkalla Ranskaan, josta käsin hän kampanjoi poliittisten vankien vapauttamiseksi.[1]

Ibrahima Lyn vapauduttua vuonna 1978 perhe siirtyi Dakariin, jossa Ly-Tall työskenteli Institut fondamental d’Afrique noiressa ja laati toista väitöskirjaansa Umar Tallista, jota hän puolusti vuonna 1988. Miehensä kuoltua Ly-Tall palasi vuonna 1991 Bamakoon, jossa hänet valittiin Malin uutta perustuslakia laatineen kansalliskongressin varapuheenjohtajaksi. Vuonna 1992 Ly-Tall johti Alpha Oumar Konarén presidentinvaalikampanjaa ja toimi sen jälkeen vuoteen 2002 saakka Malin suurlähettiläänä Pariisissa.[1]