Aermacchi

Aermacchi (täydelliseltä nimeltään Alenia Aermacchi S.p.A.) on pohjoisitalialainen lentokoneita valmistava yhtiö, joka toimii Varesessa. Huonoina aikoina yhtiö on valmistanut myös moottoripyöriä.

Aermacchi
Perustettu 1913
Emoyhtiö Leonardo S.p.A.

Vuonna 2012 Aermacchi ja Alenia Aeronautica yhdistyivät Alenia Aermacchi -yhtiöksi.[1]

Lentokoneet

Aermacchi SF.260

Yhtiö sai alkunsa vuonna 1913 nimellä Nieuport Macchi. Nimi muuntui pian muotoon Aeronautica Macchi. Ensimmäinen maailmansota oli yhtiön alun perusmarkkina, ja asiakkaana toimi Italian asevoimat.

Sodan loputtua yhtiö alkoi tehdä siviililentokoneita. Samaan aikaan alkoivat eri lehtimoguleiden sponsoroimat ennätyslentokilpailut. Yhtiö kehitti vuonna 1931 Macchi MC.72 -lentokoneen, jolla saavutettiin 700 km/h maailmanennätysnopeus. Yhtiön pääsuunnittelijia oli tuolloin Mario Castoldi, josta koneiden tyyppitunnuksen MC tuli.

Italian fasismin valtakautena yhtiö löysi jälleen hyvän sotilaskonemarkkinan: yhtiö toteutti Italian ilmavoimille hävittäjät Macchi MC.200, Macchi MC.202 ja Macchi MC.205.

Yhtiö alkoi tehdä sotilaskoneita kylmän sodan kiihtyessä 1950-luvun puolivälissä. Yhtiö kehitti Aermacchi MB-326 -suihkuharjoituskoneen, joita valmistettiin vähintäin 800 kappaletta. Sen seuraaja Aermacchi MB-339 sai vain 200 tilausta. Kone on yhä tuotannossa. Aermacchi M 346 on yhtiön kolmas suihkuharjoituskone. Argentiina käytti Aermacchin suihkukoneita Falklandin sodan taisteluissa, koska niiden kiitotievaatimukset olivat varsinaisia suihkuhävittäjiä pienemmät.

Aermacchi hankki omistukseensa SIAI Marchetti -yhtiön ja valmistaa sen konetta nimellä Aermacchi SF.260.

Liityntä Suomeen

Suomalaisen Valmet L-90 TP Redigo-jatkokoulutuskoneen tuotanto-oikeudet myytiin 1990-luvulla Italiaan, jossa konetta myytiin Aermacchi M-290 RediGO-nimellä.

Ensimmäinen maailmansota

  • Macchi L.1
  • Macchi L.2
  • Nieuport-Macchi N.VI
  • Nieuport-Macchi parasol monoplane
  • Nieuport-Macchi N.10
  • Nieuport-Macchi N.11
  • Nieuport-Macchi N.17
  • Macchi M.3 (1916)
  • Macchi M.5 (1917)
  • Macchi M.6 (1917)
  • Macchi M.7 (1918)
  • Macchi M.8 (1917)
  • Macchi M.9 (1918)
  • Macchi M.12 (1918)
  • Macchi M.14 (1918)

Sotien välinen kausi

  • Nieuport-Macchi N.29 – lisenssillä valmistettu Nieuport-Delage NiD.29
  • Macchi M.7bis (1920)
  • Macchi M.15 (1922)
  • Macchi M.16 (1919)
  • Macchi M.17bis (1922)
  • Macchi M.18
  • Macchi M.19 (1920)
  • Macchi M7ter (1923)
  • Macchi M.24 (1924)
  • Macchi M.26 (1924)
  • Macchi M.33 (1925)
  • Macchi M.39 (1926)
  • Macchi M.40 (1928)
  • Macchi M.41 (1927)
  • Macchi M.52 (1927)
  • Macchi M.52R (1929)
  • Macchi M.53 (1929)
  • Macchi M.67 (1929)
  • Macchi M.70 (n. 1929)
  • Macchi M.71 (1930)
  • Macchi M.C.72 (1931)
  • Macchi M.C.94 (1935)
  • Macchi M.C.100 (1939)
  • Macchi M.C.200 Saetta (1939)

Toinen maailmansota

Sotien jälkeen

  • Macchi M.B.308 (1948)
  • Macchi M.B.320 (1949)
  • Macchi M.B.323 (1952)
  • Aermacchi MB-326 (1957)
  • Aermacchi AL-60 (1959)
  • Aermacchi SF.260 (1964)
  • Aermacchi MB-335
  • Aermacchi AM.3 (1967)
  • Aermacchi MB-338 (1970-luku)
  • Aermacchi MB-340 (1970-luku)
  • Aermacchi MB-339 (1976)
  • Aermacchi S-211 (1981)
  • Aermacchi M-290 RediGO (1985)
  • Alenia Aermacchi M-346 Master (2004)
  • Alenia Aermacchi M-311 (2005)

Moottoripyörät

Aermacchi aloitti moottoripyörien valmistuksen vuonna 1948 Milanon tehtaallaan ja valmisti 1950- ja 1960-luvuilla yksisylinterisiä nelitahtisia 250- ja 350-kuutioisia pyöriä. Yhtiön merkittävämpiä pyöriä olivat kilpapyörät, kuten vuoden 1959 Ala d'Oro, jonka huippunopeus oli 160 km/h. Aermacchi siirtyi valmistamaan kaksitahtisia, kun AMF Harley-Davidson osti yhtiön 1960-luvulla. Walter Villa saavutti Aermacchilla neljä 250- ja 350-kuutioisten maailmanmestaruutta vuosina 1974–1976. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1978, yhtiö ajautui konkurssiin, ja Cagiva osti sen toiminnan.[2]

Lähteet

  1. Alenia Aermacchi GlobalSecurity.org. Viitattu 3.8.2018.
  2. Roland Brown: Moottoripyörät s. 103

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.