Maavesi
Maaveden muodostaa kaikki se maanpinnan alapuolinen vesi, joka ei kuitenkaan ole pohjavettä. Maavesivyöhykkeen ja pohjaveden raja on kohdassa, jota alempana maaperä on vedestä kylläinen.
Erilaisia maavesiä ovat
- maaperän ilmahuokosissa oleva vesihöyry
- maahiukkasten pinnalle adsorboitunut hygroskooppinen vesi
- maahiukkasesta toiseen kalvona liikkuva vaippavesi
- maahiukkasten väliin asettunut kapillaarivesi
Koska maahiukkaset ovat usein negatiivisesti varautuneita, voivat vesimolekyylit dipoliluonteensa (vesimolekyylin toisella päällä on positiivinen, toisella negatiivinen osittaisvaraus) takia sitoutua niiden pinnalle hygroskooppiseksi vedeksi. Maaperän vedenpidätyskyky riippuu siitä, kuinka suurelle pinta-alalle vettä voi kiinnittyä. Siksi hienojakoinen maa-aines pidättää vettä paremmin kuin karkea.
Maavedet virtaavat erittäin hitaasti. Sitä maaveden osaa, joka on liikkeessä alaspäin kohti pohjavettä, kutsutaan vajovedeksi.
Katso myös
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.