Maataloustiede

Maataloustiede eli agronomia keskittyy ruoan ja rehun tuottamiseen kasveja ja kesyjä eläimiä hyödyntämällä. Maataloustiede tutkii muun muassa maatalouden menetelmiä ja prosesseja. Maataloustieteen perinteisiä osa-alueita (maataloustieteitä) ovat mm. maatalousekonomia[1] (maatalouden liiketaloustiede ja maatalouspolitiikka), kasvintuotantotieteet (nyk. kasvintuotannon biologia) ja kotieläintieteet (kotieläinravitsemus ja kotieläinjalostus). Maataloustieteitä tutkitaan ja opetetaan Suomessa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Maataloustieteitä

Maatalouden liiketaloustiede

Maatalouden liiketaloustiede (aikaisemmin maanviljelystalous) tutkii maatalousyritysten (maatilojen) toimintaa, johtamista, kannattavuutta, maksuvalmiutta yms. liiketaloudellisia seikkoja. Se on siis maatalousyrityksiin sovellettua liiketaloustiedettä.

Maatalouspolitiikka

Maatalouspolitiikka tutkii maa- ja elintarviketaloutta sekä maaseutua yhteiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta näkökulmasta. Se on siis lähinnä maatalouteen sovellettua kansantaloustiedettä. Maatalouspolitiikan tutkimuskenttänä ovat sekä kansalliset että kansainväliset maataloustuotteiden markkinat. Suomen liityttyä Euroopan unioniin on Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka korostunut merkitykseltään Suomen maatalouden ja maaseudun tutkimuksen kannalta.

Kasvintuotannon biologia

Kasvintuotannon biologia käsittää useita kasvinviljelyyn liittyviä opintosuuntia. Näistä kasvinviljelytiede tutkii peltokasvien sadonmuodostusta ja viljelytekniikkaa ja puutarhatiede vastaavia asioita puutarhakasveilla. Agroekologia tutkii pelto- tai maatilaekosysteemiä ja sen vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Kasvipatologiassa kseskitytään kasvien sairauksiin ja maatalouseläintieteessä viljelyksille mahdollista vahinkoa aiheuttaviin tuholaisiin.

Kotieläinten ravitsemustiede

Kotieläinten ravitsemustieteen (aikaisemmin kotieläintiede) tutkimuskohteena ovat erityyppisten kotieläinten (märehtijät ja yksimahaiset) ravitsemusfysiologia, ruokinta ja hoito. Kotieläinten ravitsemustiede tutkii lisäksi rehujen koostumusta, käsittelyä, säilöntää ja käyttömahdollisuuksia sekä syönnin ja syöntikäyttäytymisen vaikutuksia tuotantoon.

Kotieläinten jalostustiede

Kotieläinten jalostustiede soveltaa sekä kvantitatiivista genetiikkaa että molekyyligenetiikkaa kotieläinaineksen perinnöllisessä parantamisessa. Lisäksi tutkimusta tehdään eläinaineksen ja -kantojen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lähteet
  • Hartikainen, Helinä (toim.): Sata vuotta yliopistollista maatalousopetusta : maanviljelyskemia ja maanviljelysfysiikka & maanviljelystalous ja maanviljelysoppi juhlivat 13.3.1996. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, taloustieteen laitos, kasvintuotantotieteen laitos, 1996. ISBN 951-45-7605-5.

Viitteet
  1. Lauri, Tauno: Maatalousekonomia : tietoa tilan tuotantomahdollisuuksien tehokkaasta käytöstä. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1981.

    Katso myös

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.