Maasjärvi
Maasjärvi[1] (ven. Ма́шезеро, Mašezero) on kylä Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Sosnavitsan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee samannimisen järven rannalla 56 kilometriä Sosnavitsasta länteen. Kylässä on viisi asukasta (vuonna 2013)[2].
Maasjärvi Машезеро, Mašezero |
|
---|---|
Maasjärven taloja. |
|
Maasjärvi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Belomorskin piiri |
Kunta | Sosnavitsa |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2013) | 5 |
Suikujärven pogostaan kuulunut Maasjärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopun verokirjoissa[3][4]. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se kuului Tunkuan volostiin. Vuonna 1905 kylässä oli 41 taloa, kyytiasema ja 265 asukasta.[5] Neuvostoaikana Maasjärvi kuului Tunkuan kyläneuvostoon. Vuonna 1933 siellä oli 176 asukasta, jotka kaikki olivat karjalaisia.[6]
Maasjärven läheltä Tunkuanjoen rannalta on löydetty kivikautisia hautapaikkoja. Kylässä on suomalaisten maahantunkeutujien vuosina 1921–1922 teloittamien kommunistien hautapaikka.[7]
Lähteet
- Venäjän federaation paikannimiä, s. 142. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.8.2015).
- Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 4.8.2015. (venäjäksi)
- Koškina, S. V.: Soroka–Belomorsk, 1919–1938: krajevedtšeskije zapiski, letopis, s. 209. Petrozavodsk: Barbašina Je. A., 2013. ISBN 978-5-905699-08-5.
- Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 57. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
- Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 196–197. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 11. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Viitattu 4.8.2015. (venäjäksi)