Maaseututarina

Maaseututarina on kaupunkitarinan kaltainen kertomus, jossa näennäisen uskottavaa tarinaa levitetään totena, vaikka sitä ei mitenkään ole todennettu tai todistettu.[1] Samankaltaiset aiheet liikkuvat ympäri maailmaa ja niissä yleensä korostuu "vanha hyvä" aika.

Tyypillistä kertomuksille on passiivin käyttö, mikä ilmenee seuraavasta, lehdistössäkin lainatussa tarinassa:

»Pohjanmaan suurten lohijokien kylissä kerrotaan, että aikaisemmin, ennen voimalaitosten patojen rakentamista, palvelusväen eli piikojen ja renkien sopimuksiin kirjattiin pykälä, että lohta ei tarvitse syödä useampana kuin kolmena päivänä viikossa.»

Arkistojen vanhoja asiakirjoja tutkittaessa mitään tuollaista pykälää ei löydy, ja tarinan tarkoituksena on korostaa sitä, miten arvokas kala lohi nykyään on.

Samaa tarinaa hieman eri muodoissa kerrotaan muun muassa Ruotsissa, Skotlannissa ja muissa niin sanotuissa lohijokien maissa. Suomessa samaa tarinaa on kerrottu myös Perämeren kalastusalusten merimiesten työehtosopimuksista.

Maalaistarinan kaltaisia ovat kaupunkitarina ("urbaani legenda") ja Puolustusvoimien tornihuhut.

Tunnettuja maaseututarinoita
  • Juovuksissa oleva mies putoaa kirkkomaalla olevaan avonaiseen hautakuoppaan. Ihmiset hämmästyvät kuullessaan hautausmaalta huutoa: "Tulkaa nostamaan ylös!"

Lähteet
  1. Is Cow Tipping Real? Slate. Viitattu 16.11.2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.