Maanselkä (kylä)

Maanselkä on kylä ja rautatieasema Joensuun–Kontiomäen rautatien varrella Sotkamon ja Nurmeksen (entisen Valtimon) rajalla, Maanselän vedenjakaja-alueella. Osa kylästä ja taloista sijaitsee Nurmeksen ja osa Sotkamon puolella.

Varsinainen kylä sijaitsee korkealla vaaralla. Joensuu–Kontiomäki-rata kulkee kylän itäpuolitse. Maanselän rautatieasema sijaitsee noin kaksi ja puoli kilometriä kylän itäpuolella, henkilöliikenne Nurmeksen ja Kontiomäen välisellä rataosalla lopetettiin vuonna 1993. Kylän läpi kulkee Kajaanintie eli valtatie 6. Kylä on ollut tunnettu kautta aikojen majataloistaan, ja perinteitä jatkaa Maanselän Etappi -majatalo. Kylällä on myös Seurantalo.

Luonto

Maanselän ympärillä on laajat erämaat, jotka ovat valtion omistuksessa. Kylän länsipuolella on Loukkukorpi, jossa sijaitsevalta Loukkukorven metsäkämpältä käsin on ennen tehty suurella metsätyömiesjoukolla laajoja savottoja valtion metsissä. Tunnettu UKK-retkeilyreitti Vuokatti–Koli kulkee kylän läpi. Se seurailee entisiä veronkantaja Simo Hurtan ratsupolkuja.

Alueen luoteispuolella on korkeita vaaroja, kuten valtatien 6 länsipuolella 307 metriä korkea laaja Lappavaara ja noin kymmenen kilometriä luoteeseen sijaitseva 368 metriä korkea Naulavaara.

Eläimistä alueella tavataan mm. susia pysyvästi. Joitakin niistä on tutkimusseurantaa varten pannoitettu. Talvisin sudet liikkuvat alueella laumana. Kotkalla on myös reviirinsä alueella.

Kalliojärvi

Maanselän lähellä sijaitsee neljän kilometrin pituinen kapea Kalliojärvi. Järvi on yksi harvoista bifurkaatiojärvistä, jonka vedet laskevat järven pohjoispäästä Oulujoen vesistöön ja eteläpäässä Valtimon puolelle Alasenjärven kautta Vuoksen vesistön Kokkojokeen. Lännenpuolella järveen rajautuu jyrkkärinteinen Rommakkovaara ja sen rinteillä on Kalliojärven aarnialue, vanhojen metsien suojelualue, jossa kasvaa vanhoja aarnimäntyjä.

Nähtävyydet

Historia

Maanselässä on kulkenut aikoinaan Ruotsin ja Venäjän alueiden raja. Merkkinä entisistä rajoista Maanselän asemalla on Täyssinän rauhan rajakivi vuodelta 1595. Kiveen on hakattu Ruotsin kruunut ja kreikkalaisristi. Lisäksi siinä on rajan myöhemmin tarkastaneiden rajankävijöiden nimikirjainhakkaukset. Maanselälle rakennettiin vuonna 1650 Maanselän kylä majapaikaksi pitkälle asumattomalle välille Sotkamoon mentäessä. Kylä onkin tunnettu majatalon paikkana monta vuosisataa. Veronkantaja Simo Hurtan käyttämä ratsupolku kulkee myös alueen läpi. Valtimon puolella sijaitsee tunnettu Aholan vanha talo 1800-luvulta.

Yritykset

Lähteet
    • Lions Club Valtimo ry.: Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2.
    Valtimon kylät
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.