Maalle sijoitettu reittivaiheen ohjuspuolustus

Yhdysvallat on käynyt vuodesta 2002 alkaen neuvotteluja järjestelmän mahdollisesta laajentamisesta Eurooppaan. Neuvottelut ovat koskeneet asejärjestelmien ja tutkien sijoittamisesta Puolaan ja Tšekkiin. Uhkakuvana on pidetty Aasiasta, kuten Korean demokraattisesta kansantasavallasta tai Iranin islamilaisesta tasavallasta, tai Pohjois-Afrikasta laukaistu ohjus. Se, onko määritellyillä vihollisilla pitkän kantaman ohjuksia tai ydin- tai muita joukkotuhoaseita, ei ole kovin todennäköistä.

Venäjän mukaan potentiaalisien hyökkääjämaiden ohjusten kantamat eivät riitä Eurooppaa. Venäjä pitää järjestelmää itseään vastaan suunnattuna, koska se heikentää Venäjän kykyä iskeä lännen mahdollisen ensi-iskun jälkeen vastaiskulla. Tätä kauhun tasapainoa on pidetty ydinohjusten aikakaudella sotaa estävänä tekijänä. Torjuntaohjusten kantomatka voi yltää Moskovan itäpuolelle, josta ne pystyisivät tuhoamaan myös nousuvaiheessa olevia Venäjän ohjuksia. Venäjää on myös arveluttanut torjuntaohjusten sijoittaminen maanalaisiin betonisiiloihin ballististen ohjusten tavoin, mikä sallii ohjusjärjestelmän "laajentamisen" myöhemmin muunlaisin ohjuksin. Presidentti Putin arvosteli Yhdysvaltoja kovin sanoin 10. helmikuuta 2010 (?) Münchenissä pitämässään puheessa.

Järjestelmästä ei ole keskusteltu Natossa, vaan Yhdysvallat on neuvotellut sen sijoittamisesta kahdenkeskisesti Puolan ja Tšekin kanssa kuulematta eurooppalaisia liittolaisiaan.

Saksan liittotasavallan liittokansleri Angela Merkel on esittänyt, että ohjuspuolustusjärjestelmästä keskusteltaisiin Naton piirissä. Naton pääsihteeri ilmoitti, ettei keskusteltaisi. Yhdysvallat pitää parempana suoraa sopimista Natosta riippumatta, koska Naton päätöksentekojärjestelmä on niin kankea.

Helmikuussa 2011 Nato otti käyttöön Saksassa "theatre ballistic missile defence" (TBMD) ohjusjärjestelmän, jota voidaan pitää taktisena ohjuspuolustuksena. [1]

Yhdysvallat ilmoitti 1. maaliskuuta laajentavansa järjestelmää Etelä-Kaukasiaan. Yhdysvaltain liittolaisia alueella ovat lähinnä Armenia, Azerbaidžan ja Georgia, joista viimeinen on halukas liittymään Natoon. Armenian ulkoministeri on kieltänyt että maa olisi ottamassa alueelleen ohjuspuolustuksen elementtejä, ja Azerbaidžan ja Georgia ovat ilmoittaneet olevansa asiasta tietämättömiä[2].

Puolassa kesken prosessin vaihtui puolustusministeri.

Tšekissä Puolaan sijoitettavan kymmenen torjuntaohjuksen maalitutkajärjestelmä ja tutkanhallinta sijoitettaisiin Brdyn sotilaspiiriin Jinceen Prahan lounaispuolelle. Tšekissä on järjestetty paikallisia kansanäänestyksiä asiasta mm. Trokavecissa.

Tšekkiläisistä 3/5 vastustaa tutkahanketta. Hallituspuolueista ODS ja kristillisdemokraatit KDU-ČSL tukevat hanketta, mutta hallituksessa mukana olevat vihreät haluavat keskustella asiasta Naton ja Euroopan unionin kanssa. Opposition sosiaalidemokraatit (ČSSD) tukisivat hanketta ainoastaan jos se kuuluisi Naton sisäiseen sopimukseen. Kommunistit (KSČM) vastustavat hanketta ja haluavat sen kansanäänestykseen.

Tšekin hallitus antaa virallisen päätöksen asiasta maaliskuun lopussa.