Maakkiat

Maakkiat[1] (Maackia) on hernekasvien heimon Faboideae-alaheimoon kuuluva kasvisuku, joka on kotoisin Itä-Aasiasta. Sukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.

Maakkiat
Maackia fauriei -lajin kukinto
Maackia fauriei -lajin kukinto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Faboideae
Tribus: Sophoreae
Suku: Maakkiat Maackia
Rupr.
Synonyymit
  • Buergeria Miq.
Katso myös

  Maakkiat Wikispeciesissä
  Maakkiat Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Maakkia (Maackia amurensis)

Kasvutapa ja lehdet

Maakkiat ovat kesävihantia puita ja pensaita, joiden harmaanruskeassa kuoressa on pitkähköjä, ruskeita korkkiraitoja. Lehtihangoissa sijaitsevat silmut ovat kooltaan 5–7 millimetriä, leveän munanmuotoisia ja teräväkärkisiä; niitä peittää kaksi päällekkäistä, tummanvioletinruskeaa ja valkokarvaista silmusuomua. Kärkisilmut puuttuvat, mutta subterminaalisilmut voivat olla niiden paikalla.

Maakkioiden vastakkaiset tai vuorottaiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja päätöparisen parilehdykkäiseen lehtilapaan. Vastakkaiset lehdykät ovat lyhytruotisia. Korvakkeet puuttuvat.

Kukat ja hedelmät

Kukat kasvavat pystyissä, tiheissä terttumaisissa kukinnoissa, jotka ovat tavallisesti versojen kärjissä. Kukinnot kasvavat yksittäin tai suurissa huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukissa on suojuslehtiä. Kellomaisilla, viisiteräisillä kukilla on kaksinkertainen kehä. Verhiö on viisihampainen. Herneenkukkaa muistuttava teriö vaihtelee väriltään valkoisesta vihertävänvalkoiseen. Kymmenen hedettä ovat kasvaneet tyvistään yhteen. Huomattavan karvainen, yksittäinen emi sisältää vain muutaman siemenaiheen. Vartalo on hieman taipunut, luotti pieni ja terminaalinen.

Suorat tai taipuneet palot ovat pituudeltaan 3,5–5 senttimetriä, pitkähköjä tai voimakkaasti litistyneitä ja sisältävät yhdestä viiteen siementä. Vaaleanruskeat siemenet ovat pitkiä ja litteitä, soikeita ja kuuden millimetrin pituisia.

Levinneisyys

Maakkiat kasvavat luonnonvaraisina Itä-Aasiassa.[2] Noin kahdestatoista lajista seitsemää esiintyy Kiinassa; näistä kuusi esiintyy ainoastaan siellä.

Luokittelu

Suvun Maackia kuvasi ensimmäisenä Franz Josef Ruprecht vuonna 1856.[3] Suku kuuluu hernekasvien heimon Faboideae-alaheimon Sophoreae-tribukseen. Suku on saanut nimensä venäläisen luonnontieteilijän Richard Maackin (1825–1886) mukaan.

Maakkioiden sukuun kuuluu 9–12 lajia:

  • Maakkia eli jokimaakkia (Maackia amurensis Ruprecht & Maxim.): Kotoisin Itä-Aasiasta.
  • Maackia australis (Dunn) Takeda: Kotoisin Kiinan Guangdongin ja Hainanin maakunnista.
  • Maackia chekiangensis S.S.Chien: Kotoisin Kiinan Anhuin, Jiangxin ja Zhejiangin maakunnista.
  • Maackia ellipticocarpa Merr.: Kotoisin Hongkongista.
  • Maackia floribunda (Miq.) Takeda (synonyymi Maackia fauriei (H.Lév.) Takeda): Kotoisin Japanista, Koreasta ja Taiwanilta.
  • Maackia hupehensis Takeda (synonyymi Maackia chinensis Takeda): Kotoisin Kiinasta.
  • Maackia hwashanensis W.T.Wang ex C.W.Chang: Kotoisin Kiinan Henanin ja Shaanxin maakunnista.
  • Maackia tashiroi (Yatabe) Makino: Kotoisin Taiwanilta, Japanista ja Riukiusaarilta.
  • Maackia tenuifolia (Hemsley) Handel-Mazzetti: Kotoisin Kiinasta.

Käyttö

Sukuun kuuluvaa maakkiaa (Maackia amurensis) käytetään koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä.

Lähteet
  1. Maakkiat – Maackia Laji.fi. Viitattu 21.7.2022.
  2. Maackia Rupr. Plants of the World Online. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  3. Maackia Rupr. GBIF. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.