Maakkia

Maakkia on heikosti haarautuva, kesävihanta puu, jonka kasvukorkeus on tavallisesti 10–15 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 60 senttimetriä. Kuori on ruskeanvihreää ja hilseilevää. Korkkiraidallisten nuorten oksien violetinruskea kuori on karvaista; vanhemmat oksat ovat kaljuja. Silmut ovat kaljuja.

Maakkian 15–23 senttimetrin pituiset lehdet jakautuvat lehtiruotiin ja -lapaan. Lehtiruodin pituus on 3–6 millimetriä; lehtilapa on päätöparisen parilehdykkäinen ja koostuu 7–11 lehdykästä. Kaljut lehdykät ovat pituudeltaan 3,5–7, joskus 9,7 senttimetriä ja leveydeltään 2–3,5, joskus 5 senttimetriä. Lehdykät vaihtelevat muodoltaan soikeasta pitkähkön munanmuotoiseen; niillä on pyöristynyt tyvi ja lyhyesti kapeneva kärki.

Maakkian kukinta-aika ulottuu heinäkuusta elokuuhun. Kasvin 10–20 senttimetrin pituiset, pystyt terttumaiset kukinnot kasvavat huiskilomaisissa kerrannaiskukinnoissa. Kukinnon päävarsi on tiheästi ruskeakarvainen; kukkavarret on tavallisesti 4–6 (3,2–10) millimetrin mittaisia.

Maakkian kaksineuvoiset, vastakohtaiset, viisiteräiset kukat ovat 8–12 millimetrin pituisia; niillä on kaksinkertainen kehä. 2–4 millimetrin mittainen verhiö on kellomainen, lyhythampainen ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Teriö on valkoinen, 7–11 millimetrin mittainen. Yksittäinen emi on suora ja tiheästi kellanruskeakarvainen. Syys-lokakuussa kypsyvät 3–7 senttimetrin pituiset ja 1–1,2 senttimetrin levyiset palkohedelmät sisältävät 1–4 siementä. Kellanruskeat tai ruskeat siemenet ovat soikeita, 6–8 millimetrin mittaisia.

Kasvin kromosomiluku on 2n = 18.