Maailman kaunein tyttö

Maailman kaunein tyttö on Veikko Itkosen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1953. Sen on käsikirjoittanut Mika Waltari. Romanttisessa komediassa tapaavat orpo karjalaistyttö ja amerikkalainen tehtailijasuvun jälkeläinen. Pääosissa näyttelevät Tauno Palo ja edellisenä vuonna Miss Universumiksi valittu Armi Kuusela[1].

Maailman kaunein tyttö
Ohjaaja Veikko Itkonen
Käsikirjoittaja Mika Waltari
Tuottaja Veikko Itkonen
Säveltäjä George de Godzinsky
Kuvaaja Erkki Imberg
Leikkaaja Veikko Itkonen
Lavastaja Roy
Pääosat Armi Kuusela
Tauno Palo
Eija Karipää
Tarmo Manni
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Veikko Itkonen
Ensi-ilta 23. tammikuuta 1953
Kesto 80 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Näyttelijät

 Armi Kuusela  Armi  
 Tauno Palo  Jack Coleman  
 Eija Karipää  Eija Isohonka  
 Tarmo Manni  maisteri Martti Kataja, äidinkielen opettaja  
 Rauha Rentola  Mimmi  
 Pentti Viljanen  korpraali Mätäs, ”talonmies Hakkarainen”  
 Elli Ylimaa  sisäoppilaitoksen johtajatar, Anni  
 Ossi Elstelä  Antti Isohonka  
 Tauno Majuri  arkkitehti Oksanen, res.ltn  
 Aila Koivikko  Armi lapsena  
 Aku Korhonen  Mr. Coleman  
 Maija Karhi  sisäoppilaitoksen oppilas  
 Sirkka Hirvonen  sisäoppilaitoksen oppilas  
 Kaarlo Wilska  sotamies  
 Hannes Veivo  sotamies  
 Unto Salminen  sotamies  
 Arvo Jorma  sotamies  
 Lennart Lauramaa  sotamies  
 Erkki Kalakari  sotamies  
 Oiva Sala  toimittaja  
 Toivo Lahti  konstaapeli  
 Marita Nordberg  valokuvaaja  
 Heikki Savolainen  vahtimestari  
 Bruno Johansson  portieeri  
 Matti Aulos  hovimestari  
 Sasu Haapanen  Alfredo, keittiömestari  
 Eino Räisänen  matkustaja lentokoneessa  
 Aino Lohikoski  toimittaja  
 Veikko Itkonen  ohikulkija  
 Hilkka Kinnunen  opettaja  
 Veli Palonen  kavaljeerit  
 Rauno Kuosmanen  kavaljeerit  
 Veikko Äikäs  tullimies  
 Eino Virtanen  ksylofonisti  

Tuotanto

Maailman kaunein tyttö on ainoa suomalainen elokuva, jossa Kuusela esiintyy. Lisäksi hän esiintyi filippiiniläisessä elokuvassa, joka kertoo Armin tarinasta sikäläisen version. Mukana on myös jaksoja sotavuosien dokumenttielokuvista.[1]

Elokuvan valmistamisen aikoihin Suomessa kiersi laajalti huhuja, joiden mukaan suomalaiset elokuvantekijät olisivat tapelleet filmausoikeuksista Armi Kuuselan kanssa. Kuitenkin Kuusela itse sanoi häntä 50 vuotta myöhemmin haastatelleelle Nina af Enehjelmille, että Veikko Itkosta lukuun ottamatta kukaan suomalainen elokuvaohjaaja ei ottanut häneen yhteyttä.[2]

Kerrotaan, että Waltari sai sanomalehdestä tiedon, että hänen toivotaan tekevän käsikirjoituksen, ja suostui hyvää hyvyyttään.[1] Waltari laati elokuvan käsikirjoituksen Eiran sairaalassa, jossa hän oli lepäämässä romaaninsa Johannes Angelos kirjoitusprosessin aiheuttaman rasituksen vuoksi.[2]

Arviot

Arvioissa kiinnitettiin huomiota Palon setämäisyyteen, ja muutenkin näyttelijöiden työ sai Kuuselaa lukuun ottamatta kielteisiä arvioita. Nimimerkki Sama (Työkansan Sanomat) kirjoitti Kuuselasta: "[Hän] onnistui – – ensikertalaiseksi yllättävän hyvin ja omalla välittömällä luonnollisuudellaan saattaa häpeään useita suomalaisen elokuvan tunnettuja tähtidiivoja."[3] Helsingin Sanomien nimimerkin P. Ta-vi mukaan jotakin olisi voitu pelastaa, jos Palon rooli olisi tehty edes koomiseksi. Saman nimimerkin mukaan muut näyttelijät ”tekivät mitä voivat, mutta kaikki osat olivat yliammuttuja”.[4] Uuden Suomen nimimerkki V. H. moitti elokuvan juonta epäjohdonmukaiseksi ja sekavaksi, jopa mauttomaksi.[5] Elokuva-Aitan päätoimittaja Valma Kivitie sääli Palon kohtaloa: ”Kyllähän hän yritti olla 35-vuotias amerikkalainen kaivinkonetehtaan perijä, mutta miksihän niin moni huolestunut naisääni on viime päivinä tiedustellut puhelimitse lehtemme toimituksesta Taunon syntymäaikaa...”[4]

Suomen Kuvalehden nimimerkki Camera oli arviossaan armoton: ”Elokuvan valmistamisessa pidettiin aivan ennennäkemätöntä kiirettä, vajaassa parissa kuukaudessa oli koko touhu ohi. Mutta niinpä onkin tuloksena kokonaisuutena ottaen sotkuinen, turhanpäiväinen ja kiukuttavan naiivi filmityö. Suurimman vastuun tästä kantaa Mika Waltari, jonka käsikirjoitus lienee niitä hatarimpia ja epäjohdonmukaisimpia, mitä meillä milloinkaan on filmattu. Isompia kehumisia ei ole myöskään siinä tavassa, millä Veikko Itkonen on tämän surkean jutun filminauhalle siirtänyt.” Toisaalta tässäkin arviossa Armi Kuusela sai kiitosta: ”Armi onkin aivan samassa määrässä myönteinen yllätys kuin filmi muuten on pettymys. Hänen esiintymisensä on miellyttävän luontevaa ja välitöntä ja hänen tyttömäinen kauneutensa tuntuu pääsevän filmissä täysiin oikeuksiinsa.”[6]

Kriitikkojen murska-arvioista huolimatta elokuva pyöri täysille saleille useita kuukausia, ja siitä tuli Veikko Itkosen koko ohjaajauran suurin taloudellinen menestys. Eräs elokuvan nähnyt nainen huudahti: ”Minun mielestäni elokuva olisi ansainnut kaikki maailman Jussi-palkinnot ja Oscar-patsaat!” Armi Kuusela itse muisteli puoli vuosisataa myöhemmin, että sekä Itkosen että Tauno Palon kanssa oli ollut hyvä ja helppo työskennellä.[7] Tauno Palon elämäkerran kirjoittajan Lauri Meren mukaan näyttelijänä täysin harjaantumattoman Kuuselan vastapariksi haluttiin mahdollisimman kokenut tekijä, joka olisi oikealla tavalla osannut tukea nuorta aloittelijaa, ja tähän tehtävään olisi ollut vaikea kuvitella Paloa parempaa miestä.[8]

Televisioesityksen arviossa vuodelta 2014 elokuvaa pidetään typeränä ja sekavana. Kuuselan karisman lisäksi elokuvassa ei kriitikon mielestä ole juuri hurraamista.[9]

Lähteet

  1. Maailman kaunein tyttö Elonetissä. Taustaa. Viitattu 20.8.2014.
  2. Enehjelm, Nina af: Armi Kuusela: myytti, julkkis ja supertähti, s. 123–124. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003.
  3. Maailman kaunein tyttö Elonetissä. Lehdistöarvio. Viitattu 20.8.2014.
  4. Suomen kansallisfilmografia, osa 5 (vuosien 1953–1956 elokuvat), s. 36–37. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1989. ISBN 951-861-206-4.
  5. Af Enehjelm 2003, s. 129.
  6. Af Enehjelm 2003, s. 129–130.
  7. Af Enehjelm 2003, s. 128–130.
  8. Meri, Lauri: Tauno Palo, s. 399. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23969-7.
  9. HWR: Maailman kaunein tyttö. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 33/2014, s. 12.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.