Maagi

Maagi (kreikan sanasta μάγος ja muinaispersian sanasta maguš) tarkoittaa varsinkin muinaisten itämaisten kansojen parissa tietäjää, pappia tai taikuria.[1]

Itämaan tietäjät, joille on annettu nimet Kaspar, Melkior ja Baltasar. Mosaiikki Pyhän Apollinariuksen basilikasta Ravennasta.

Maagi-termin alkuperä

Suomessa käytetyn maagi-termin alkuperä on meedialaisten pappien nimityksessä, vaikkakin Euroopassa on yleensä käytetty tätä nimitystä yleisesti koko Persian valtakunnan papeista.

Maagit olivat muinainen heimo Meediasta, ennen Meedian liittämistä Persian valtakuntaan n. 550 eaa. He olivat vastuussa yhteisön uskonnollisista menoista ja hautajaismenoista. Myöhemmin he omaksuivat zarathustralaisuuden, mutta muuttivat kuitenkin sen alkuperäisiä opetuksia, niin että siitä kehittyi oppi nimeltä zurvanismi. Zurvanismista tuli sassanidien valtakunnan (226–650) yleisin zarathustralaisuuden muoto. Zurvanismista ei ole merkkejä 900-luvun jälkeen.

Maagit selittivät yleensä tähtiä ja ennustivat mm. eläinten sisäelimistä. Maageilla, kuten papeilla yleensäkin tuona aikana, oli suuri valta valtakuntien politiikassa ja oikeuden jakamisessa. Maagi-termi liitettiin vasta paljon myöhemmin mustaan magiaan ja muihin okkultistisiin yhteyksiin.

Nimityksellä 'maagi' voidaan viitata tietäjiin, velhoihin, noitiin tai šamaaneihin. Tunnetuimmat maagit ovat Raamatun mainitsemat "itämaan kolme viisasta miestä", joiden haudat Marco Polo väitti nähneensä nykyisessä Iranin Savehissa, Teheranissa.

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.