Maaefektialus

Maaefekti- tai patosiipialus, pintaliitäjä tai WIG (engl. Wing In Ground Effect) on hieman lentokonetta muistuttava vesikulkuneuvo, joka lentää joitakin metrejä vedenpinnan (tai harvemmin maanpinnan) yläpuolella käyttäen hyväkseen aerodynaamisen maavaikutuksen antamaa nostetta. WIG-tekniikalla on mahdollista toteuttaa hyvinkin suuria laitteita, kuten Neuvostoliitossa sotilaskäyttöön suunnitellut ekranoplanit ja Boeingin suunnittelema Pelican. Muutamat yritykset maailmalla valmistavat pieniä maaefektialuksia yksityiskäyttöön.

Australialainen Sea Eagle.

Patosiipialuksen etuja vedessä liikkuvaan veneeseen nähden ovat nopeus, pienen ilmanvastuksen aiheuttama verraten vähäinen polttoaineen tarve ja matkustusmukavuus, sillä se ei keinu veneen tapaan. Haittoja puolestaan herkkyys sääoloista sekä laitteiden suunnittelussa ongelmalliseksi havaittu taipumus pyörähtää poikittaisakselinsa ympäri (pitch). Tämä epävakaus voidaan kuitenkin tehokkaasti korjata kookkaalla korkeusvakaimella sekä sopivalla siipien muotoilulla. Verraten suurella nopeudella lähellä veden pintaa liikkuva alus voi olla myös liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen.

Liikenteessä maaefektialukset luokitellaan vesikulkuneuvoiksi.[1]

Suomalainen pintaliitäjä

Valmetin lentomoottoritehtaan tarkastusinsinööri, diplomi-insinööri Toivo J. Kaario alkoi kehitellä patosiipialusta eli pintaliitäjää TKK:ssa opiskellessaan vuonna 1931. Hän rakensi ja kokeili pintaliitäjää vuonna 1935 ja sai sille patentit 18630 ja 26122.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.