METAR

METAR on säähavainnon standardoitu tallennus- ja viestitysmuoto, jota käytetään lentosääpalvelussa.[1] Se on Yhdysvaltain NOAA:n mukaan lyhenne ranskankielisistä sanoista "METeorological Aerodrome Report" ja ranskalaisten mukaan lyhenne sanoista "METeorological Airport Report". Suurelta osin METAR:n koodiin perustuu myös lentopaikkaennustesanoma TAF.

Siinä ilmoitetaan lentokentän lämpötila-, näkyvyys- ilmanpaine- ja sääilmiötietoja kuten synop-sanomassakin ja sen lisäksi mm. ilmanpaine merenpinnassa (QNH), kiitotienäkyvyys (RVR) ja eri pilvikerrosten korkeuksia.[1]

Havainto tehdään yleensä puolen tunnin välein ja se välitetään kansainvälisessä ilmaliikenteen viestiverkossa.[1]

Kerättyjen tietojen perusteella voidaan tehdä lentosuunnitelmat (reitti, varakenttä, polttoaineen tarve).

Sään merkittävästi muuttuessa metarien välillä tehdään SPECI-sanoma, jonka koodi on kuten METARissa. SPECI-sanomaa käytetään Suomessa vain sotilasilmailussa.

METAR-sanomia voi lukea mm. Yleisradion Teksti-TV:n sivuilta 428–429.[2] Nykyinen, vakiomuotoinen METAR-sanoma otettiin käyttöön vuonna 1968 (USA:ssa 1986), jota ennen eri valtioilla oli omat sääsanomamuotonsa.[3]

Sääviestin muoto

Koodi on muotoa: CCCC GGggZ dddff(f)Gfmfm (KMH ou KT ou MPS) dndndnVdxdxdx (VVVVDv Vx VxVxVxDv ou CAVOK) (RDR DR/VRVRVRVRI ou RDRDR/VRVRVR VRVVRVRVRVRi) w'w'(ww) (NsNsNs hshshs ou VVhs hshs ou SKC) T'T'/T'dT'd Q PHPHPHPH REw'w' (WS_TKOF_RWY DRDR et/ou WS_LDG_RWYDRDR)

jossa:

  • CCCC on lentokentän koodi
  • GGggZ on mittausajankohta
  • dddff(f)Gfmfm on tuulitieto ja dndndnVdxdxdx kuvaa tuulen suunnan vaihtelua
  • VVVVDv Vx VxVxVxDv tai CAVOK on näkyvyys. CAVOK tulee sanoista "Ceiling and Visibility OK", pilvet ovat näkölentosäännöillä lentoa varten korkealla ja näkyvyys yli 10 km.
  • RDR DR/VRVRVRVRI tai RDRDR/VRVRVR VRVVRVRVRVRi on kiitotienäkyvyys
  • w'w'(ww) sääkoodit
  • NsNsNs hshshs tai VVhs hshs tai SKC kuvaa pilvisyyden
  • T'T'/T'dT'd kuvaa vallitsevan lämpötilan ja kastepisteen lämpötilan. Alle 0 °C:n lämpötilat merkitään siten, että lämpötilan arvon eteen tulee kirjain M (Minus).
  • Q PHPHPHPH paine merenpinnalla
  • REw'w' edellisen mittausajankohdan sääkoodit
  • WS_TKOF_RWY DRDR et/ou WS_LDG_RWYDRDR Muita tietoja: kiitotien kitkakerroin

Esimerkki

EFHK 160720Z 05006KT 9999 SHRA FEW014 BKN034 08/03 Q1016 NOSIG=, joka tarkoittaa seuraavaa:

  • EFHK: Helsinki-Vantaan lentoasemalla
  • 160720Z: 16. päivä kuluvaa kuukautta klo 07:20 UTC-aikaa, johon tulee normaaliaikana lisätä kaksi tuntia ja kesäaikaan kolme tuntia, jotta saadaan Suomen aika. Havaintoajankohdan jälkeen lisätty sana AUTO tarkoittaa sitä, että mittaukset on tehnyt automaattinen säänmittausasema.
  • 05006KT: tuuli suunnasta (0)50 astetta (ts. koillistuulta) 6 solmua (noin 3 m/s). Tässä tuuliryhmässä voi olla tarkennuksia, kun tuulen suunta vaihtelee merkittävästi. Lisämerkintä 030V100 tarkoittaisi tuulensuunnan vaihtelevan 30 ja 100 asteen välillä. Lisämerkintä G44 tarkoittaisi 44 solmun tuulenpuuskia.
  • 9999: näkyvyys 10 km tai enemmän. Vaakanäkyvyyden ollessa alempi nelinumeroinen luku antaa sen metreinä. Tässä ryhmässä voi olla kaksi lukusarjaa kuvaten huonoimman ja parhaimman näkyvyyden ja ko. näkyvyyksien suunnat.
  • Seuraava ryhmä on - harvoin yleisilmailussa - kiitotienäkyvyys.
  • SHRA: sadekuuro. Muut sääilmiöt, ks. luettelo alla.
  • FEW014: BKN034 pilvet: vähän pilviä (peittäen 1/8–2/8 osaa taivaasta), niiden alarajan on 1 400 jalan korkeudella, paljon pilviä (peittäen 5/8–7/8 osaa taivaasta), niiden alaraja on 3 400 jalan korkeudella
  • 08/03: lämpötila 8 astetta kastepiste 3 astetta
  • Q1013.25: ilmanpaine merenpinnan tasolla 1013.25 hPa, joka on lukuarvoltaan sama kuin aiemmin ilmailussa käytetty millibaari.
  • Paineryhmää voi seurata esim. tuuliväännetietoja (windshear).
  • NOSIG: ei merkittäviä muutoksia odotettavissa 2 tunnin aikana, käytetään Suomessa vain Helsinki-Vantaalla osana laskeutumisennustetta. Esimerkiksi laskeutumisennuste PROB30 FZRA tarkoittaa, että 30 prosentin todennäköisyydellä seuraavan kahden tunnin aikana sataa jäätävää sadetta. Nämä puuttuvat usein.
  • = on merenkulun Q-viestien pohjalle rakennetussa lentosääviestissä oleva viestin lopun merkki.

Kenttäkoodit Suomessa

Suomessa esimerkiksi seuraavat lentopaikat sekä lentoasemat ovat sellaisia, joita koskevia METAR-tiedotteita julkaistaan

  • EFHK, Helsinki-Vantaa
  • EFHF, Helsinki, Malmi
  • EFTU, Turku
  • EFTP, Tampere, Pirkkala (1970-luvun lopusta lähtien ainoa kenttä Tampereella)
  • EFMA, Maarianhamina
  • EFPO, Pori
  • EFVA, Vaasa
  • EFKK, Kruunupyy
  • EFJY, Jyväskylä (Tikkakoski, Luonetjärvi)
  • EFKU, Kuopio (Rissala)
  • EFJO, Joensuu
  • EFHA, Halli
  • EFKA, Kauhava
  • EFUT, Utti
  • EFMI, Mikkeli
  • EFSA, Savonlinna
  • EFLP, Lappeenranta
  • EFOP, Oripää
  • EFOU, Oulu
  • EFKE, Kemi
  • EFRO, Rovaniemi
  • EFET, Enontekiö
  • EFIV, Ivalo
  • EFKT, Kittilä
  • EFSO, Sodankylä
  • EFKS, Kuusamo
  • EFKI, Kajaani
  • EFVR, Varkaus
  • EFYL, Ylivieska
  • EFSI, Seinäjoki
  • EFKY, Kymi (Kotka)
  • EFWB, Wredeby (Anjalankoski)
  • EFAL, Alavus
  • EFJM, Jämi

Pilvisyys
  • SKC, pilviä peittäen 0/8 osaa taivaasta (Sky Clear)
  • FEWxxx, pilviä peittäen 1/8–2/8 osaa taivaasta (Few)
  • SCTxxx, pilviä peittäen 3/8–4/8 osaa taivaasta (Scattered)
  • BKNxxx, pilviä peittäen 5/8–7/8 osaa taivaasta (Broken)
  • OVCxxx, pilviä peittäen 8/8 osaa taivaasta (Overcast)
  • VVxxx, vertikaalinäkyvyys (Vertical Visibility)
  • joissa xxx on pilven alarajan tai vertikaalinäkyvyyden korkeus satoina jalkoina

Sateet
  • DZ, tihkusade (drizzle)
  • GR, rakeita (grain)
  • GS, pikkurakeita (granules)
  • IC, jääneulasia (ice)
  • PL, jääjyväsiä (pellets of ice)
  • RA, vesisade (rain)
  • SHRA, sadekuuro (shower, rain)
  • SG, lumijyväsiä (snow grain)
  • SN, lumisade (snow)

Näkyvyyttä heikentävät sääilmiöt
  • BR, utu (mist)
  • DU, tomua (dust)
  • FG, sumu (fog)
  • FU, savu (fume)
  • HZ, auer (haze)
  • SA, hiekkaa (sand)
  • VA, tulivuoresta purkautuvaa tuhkaa (vulcanic ash)

Muut sääilmiöt
  • DS, tomumyrsky (dust storm)
  • FC, pyörremyrsky
  • PO, pölypyörteitä
  • SQ, tuulenpuuskia
  • SS, hiekkamyrsky (sand storm)

Etumerkit, jotka kuvaavat sääilmiöiden voimakkuutta
  • - heikko
  • + voimakas
  • ei merkkiä - kohtalainen
  • VC, noin, tienoolla (vicinity)

Etuliitteet, jotka kuvaavat sääilmiöiden luonnetta
  • BC, hattaroita
  • BL, tuiskua (korkeaa)
  • DR, ajelehtivaa (drifting)
  • FZ, jäätävää (freezing)
  • MI, matalaa (minus)
  • PR, osittainen (partial)
  • SH, kuuroittainen (shower)
  • TS, ukkonen (thunder storm)

Muut lyhenteet

Kun asemalla ei ole tehty mittauksia viesti lyhenee muotoon: NIL= tai NO INFORMATION=

Koodisana CAVOK on lyhenne englannin kielen sanoista ”Ceiling And Visibility OK”. Sitä käytetään kun säätila täyttää seuraavat ehdot: operatiivisesti merkittäviä pilviä ei esiinny (ei pilviä 5 000 ft alapuolella ja CB- tai TCU-pilviä ei esiinny), näkyvyys vähintään 10 km ja ei merkittäviä sääilmiöitä.[4] Mikäli operatiivisesti merkittäviä pilviä ei esiinny mutta lyhenteitä CAVOK tai SKC ei voida käyttää, ilmoitetaan pilvet lyhenteellä NSC (No Significant Cloud).

Lähteet
  1. Sää IVAO Finland. Arkistoitu 13.9.2012. Viitattu 5.5.2012.
  2. http://www.yle.fi/tekstitv/html/P428_01.html
  3. METAR Academic Dictionaries and Encyclopedias. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  4. Dave Ashford: Interpretation of CAVOK in Aeronautical Reports and Forecasts flyibm.com. Arkistoitu 17.1.2006. Viitattu 5.5.2012.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.