M85 (tytärammus)
M85 on israelilaisen rypälepommin tytärammus, joita käytettiin laajasti erilaisten kuorma-ammusten kuljettamina Libanonin sodassa kesällä 2006. M85 muodostaa mm. puolet Norjan rypälepommivarastosta. Norja asetti vuoden 2006 lopussa käyttökieltoon 155 mm:n haupitsille tarkoitetut, 63 ja 49 Norjassa lisenssillä valmistettua M85-tytärammusta sisältävät kuorma-ammukset DM 642 ja DM 662 siksi, että niistä jäi suuri osa räjähtämättöminä maastoon Libanonissa.[1] [2]
| M85-kaksoiskäyttötytärammus | ||
|---|---|---|
| kuva | ||
| Kuvaus | ||
| Tyyppi | kaksoiskäyttötytärammus | |
| Valmistaja | Israel Military Industries (Israel) | |
| Lisenssinhaltija | Indian Ordnance Factories (Intia) | |
| Lisenssinhaltija | Rheinmetall DeTec AG (Saksa) | |
| Lisenssinhaltija | Alliant Techsystems (Yhdysvallat) | |
| Osalisenssinhaltija | CITEFA (Argentiina) | |
| Osalisenssinhaltija | Romtechnica (Romania) | |
| Osalisenssinhaltija | Armasuisse (Sveitsi) | |
| Käyttöönotto | ||
| Kuorma-ammukset (155 m tykki) | DM 662, M 395, M 396, M 397 | |
| Valmistusmäärä | 60 000 000 (2002) | |
| Ominaisuudet | ||
| Laboratorioräjähtämättömyys-% -1997 | 14 | |
| Laboratorioräjähtämättömyys-% | 1,0 | |
| Laboratorioräjähtämättömyys-% Suomessa | < 0,2 | |
| Kenttäräjähtämättömyys-% | 1,3-2,3 | |
| Massa | ||
| Henkilövaikutus | ||
| Miinavaikutus | ||
| Panssarivaikutus | 105 mm homogeenista panssariterästä | |
| Käyttö | ||
| 2006 | Libanonin sota | |
M85:aa on havaittu räjähtämättöminä Libanonissa kolmea tyyppiä. Kaksi näistä on periaatteessa itsetuhoavia tyyppejä ja kolmas ei, vaikka kaikkiin niihin viitataan M85:nä.[3]
Israel Military Industries muutti M85:n 1998, mihin asti sen ilmoitettu räjähtämättömyysprosentti oli 14, harvemmin räjähtämättömäksi jääväksi itsetuhomekanismilla.[4]
M85 on myös Suomen puolustusvoimien 155 K 98 Tampellan valmistaman 155 mm:n kenttätykin kuorma-ammus DM 662:n tytärammus, joita on hankittu siksi, että Suomi Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti luopuu vuoteen 2016 mennessä jalkaväki- eli henkilömiinoista.
M85:n toinen malli on varustettu itsetuhomekanismilla ja virallisten kokeiden mukaan sen vikaantumistiheys on yksi prosentti. Norjan kansanavun Eero Ojalan mukaan virallinen testi on kuitenkin tehty laboratorio-olosuhteissa kovalla alustalla, kun taas Libanonissa osa rypälepommeista putosi pehmeälle ja hedelmälliselle maatalousmaalle sekä asutuksen piiriin. M85:t edustavat lukumäärältään suurta osaa Libanoniin jääneistä räjähteistä erityisesti Sinisen linjan lähelle jääneistä. Oijala tutkii Norjan puolustusvoimien tutkimusinstituutin (Forsvarets forskningsinstitutt – FFI, Norwegian Defence Research Establishment) toimeksiannosta M85-tytärammusten vikaantumistiheyttä Etelä-Libanonissa ja uskoo tutkimustuloksen olevan valmis huhtikuussa 2007.[1]
Kaksoiskäyttö-M85
Israel Military Industries on kehittänyt tytärammuksesta kaksoiskäytettävän mallin, jota voi käyttää niin henkilöammuksena kuin panssariammuksena. Sirpalevaikutus henkilöitä vastaan tulee 1 200 sirpaleesta kuolettavalle alueelle sekä panssaroituja ajoneuvoja vastaan tytärammus läpäisee 105 mm:iä valssattua homogeenista panssariterästä. Siinä on myös itsetuhojärjestelmä kuoressa.[5]
Israel Military Industries tuottaa myös M42:a ja M46:a varten kuoren, johon voi vaihtaa itsetuhomekanismia kuoressaan sisältämättömät tytärammukset uudelleen kuorma-ammukseen sijoitettaviksi.[6]
Raivaushavaintoja Libanonista
Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukaan Etelä-Libanonissa aselevon solmimisen jälkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytärammuksista. Yhteensä Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmät ovat löytäneet 2 171 räjähtämätöntä kuorma-ammuksen tytärarmmusta: 715 (33 %) tyyppiä M41, 820 (38 %) tyyppiä M77 ja 691 (32 %) tyyppiä M85.[7]
Libanonissa on käytetty lisäksi myös M42-tytärammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia.[8]
Norjan kokeiden perusteella arvellaan, että Libanonissa M85-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti käyttötavasta riippuen olla 5 %-10 %.[9]
Suomalaiset koeammunnat
Suomen puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala avatessaan valtakunnallisen maapuolustuskurssin 5.3.2007 mainitsi, että tytärammusten toimintavarmuus on koeammuntatulosten mukaan yli 99,8 prosenttia, eli maastoon jää vähemmän räjähtämättömiä ammuksia kuin tavanomaisia kranaatteja ammuttaessa.[10]
Katso myös
Lähteet
- TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star, 22.2.2007 [vanhentunut linkki]
- Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.2.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Journal of Mine Action:Facts about Norway's cargo ammunition, Daniele Ressler ja Elizabeth Wise, päivitetty 25.2.2007
- Counterpunch:Israeli / US Cluster Bombs Litter Lebanon Desirable Duds, James Brooks, 17.10.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Israel Military Industries:Dual Purpose Bomblet, luettu 25.2.2007 04:29 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Israel Military Industries:Dual Purpose Bomblet, Recapatalization, Self Destruct Fuze, luettu 25.2.2007 04:34 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Norsk Folkehjelp, Miner og klasevåpen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon på versting-liste, 31.8.2008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Common Dreams Newsletter, US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel, Partrick Cockburn 20.9.2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Austrian Aid for Mine Victims, Pressekonferenz Concordia Club Wien, Direktorin Austrian Aid for Mine Victims Judith Majlath, 7.2.2007 -_PK_-_Final_Statement_J_Majlath_070207.doc[vanhentunut linkki]
- Verkkouutiset, Tytärammusten toimintavarmuus yli 99,8 % 5.3.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)