M1 (Valko-Venäjä)

Valtatie M1 (valkoven. Магістраль M1, ven. Магистраль M1) on tärkeä Valko-Venäjän läpi poikittain kulkeva, suurelta osaltaan moottoritieksi luokiteltu valtatie.[1][2] Se yhdistää osaltaan Puolasta saapuvan eurooppatie E 30:n tämän väylän Venäjän Moskovasta saapuvaan osaan. Valtatie M1 valmistui Moskovan olympialaisiin 1980 lähde? ja jatkuu M1-numerointuna väylänä myös Venäjän puolella. [3][4]

Valtatie M1 (E30) Fanipalin maantien sillalta nähtynä.
Valtatien M1 (E30) risteys valtatielle M8 (E95) Oršan lähellä.
E 30
Eurooppatie E30, Valtatie M1
Магістраль M1, Магистраль M1
M1: reitti
M1: reitti
Maa Valko-Venäjä
Osa tietä E30:ta
Tieluokka valtatie, moottoritie, eurooppatie
Tienpitäjä Belavtodor [1][2]
Pituus 611 km
Alkupiste Valko-Venäjän Brestin alueen raja-asema Kozlovitši (ven. Козловичи), Puolan vastaisella rajalla (52°07′23.19″N, 23°34′18.60″E)
Reitti Kozlovitši - Brest - Kobryn - Baranavitšy - Minsk - Orša - Redki- raja-asema Venäjän vastaisella rajalla
Päätepiste Valko-Venäjän Vitsebskin alueen raja-asema Redki (ven. Редьки) (54°41′26.41″N, 30°59′34.56″E) (611 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku yleensä 4

M1 alkaa Valko-Venäjän Kozlovitši-raja-asemalta, joka on Puolan Kukurykin raja-aseman vastinpari. Raja-asema on tarkoitettu vain rahtiliikenteen käyttöön. Alkuosiltaan valtatie M1 kiertää Brestin pohjoispuolelta ja tässä kohdin kulkee eri reittiä kuin eteläisempi E 30, jonka Terespol-Brest -rajanylityspaikka on kaiken maantieliikenteen käytössä ja jonka reitti kulkee Brestin kaupungin läpi. Pian Brestin itäpuolella nämä kaksi valtatietä yhtyvät. Valtatie M1/E30 muuttuu 4-kaistaiseksi moottoritieksi, joka jatkaa itäkoilliseen kohti Minskiä ja Moskovaa. Suurimmat valtatien varrelle osuvat valkovenäläiset kaupungit (Kobryn, Baranavitšy, Minsk, Orša) ohitetaan muutaman kilometrin etäisyydeltä. Valtatie päättyy raja-asemaan Redki Venäjän Smolenskin alueen rajalla. [5][6][7]

Elokuussa 2013 maassa otettiin käyttöön etäluettaviin, autojen tuulilasin sisäpuolelle sijoitettaviin tunnistinlaitteisiin perustuva BelToll-tietullijärjestelmä. Järjestelmä on huomattavasti laajempi kuin aiempi M1-valtatien maksupisteisiin perustunut tietullijärjestelmä. Vuoden 2014 alussa järjestelmä kattoi M1-, M2- ja M4-valtatiet ja osia useista muista valtateistä.[8][9][10]

Tärkeimmät risteykset (R-tienumeroidut tiet ovat tasavallan tason maanteitä, venäjäksi "P"-numerointi)::[5][6][7]

Matka
noin		 Lähin taajama tietä pitkin Liityntä tielle
 Puola Kansallinen tie DK68 E 30
0 km Kukuryki (raja-asema)
8 km Brest Р16
9 km Brest R83
21 km Brest
35 km Žabinka R7
56 km Kobryn E 85
65 km Kobryn
81 km R81
114 km Bjaroza R84
150 km Ivatsevitšy R6
176 km R43 R2 E 85
202 km R2 E 85
213 km Baranavitšy R108
222 km Baranavitšy R5
262 km Mir, Garadzeja, Njasviž R11
271 km Stoubtsy R64
282 km Stoubtsy R54
293 km Stoubtsy R2 E 85
322 km Dzjaržynsk P1 R65
346 km Minsk R23
366 km Minsk E 271
387 km Minsk, Minskin kansallinen lentoasema
397 km Smaljavitšy R69
399 km Smaljavitšy R59
420 km Žodzina
437 km Barysau R67
449 km Barysau R53
469 km Krupki R19
492 km Krupki R62
521 km Talatšyn R26
535 km Talatšyn R19
557 km Orša R15
574 km Orša E 95 R87
588 km Dubrowna R22
611 km Redki (raja-asema)
 Venäjä E 30

Maanteiden luokittelussa R-tiet (venäjäksi P) viittaavat tasavallan (kansallisen) tason maanteihin.

Lähteet
  1. Road Managment - Structure (Teiden kunnossapidon vastualueet) Valko-Venäjän liikenne- ja tietoliikenneministeriö, mintrans.by. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)
  2. The road network (Teiden pääluokittelu) Valko-Venäjän liikenne- ja tietoliikenneministeriö, mintrans.by. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)
  3. Falk: Russia- Ukraine-Belarus (Falk: Länderkarte Russland-Ukraine-Belarus). 1:2000 000 & 1:10 000 000. Falk Verlag, 73751 Ostfildem, www.falk.de, 2007 (?). ISBN 3-8279-1864-2. (englanniksi) & (saksaksi)
  4. Е.Л. Макаревич (toim.): Атлас автомобиьных дорог (Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:500 000. Издательство Янсеян, Minsk, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  5. Respublika Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog 1:200 000. (Valko-Venäjän "GT-karttakirja") Minsk: RUP Belkartografija ja Gosudarstvennyi komitet po imuštšestvu Respubliki Belarus, 2011. ISBN 978-985-508-104-4. (venäjäksi), osin (englanniksi)
  6. Карта Автомобильных Дорог - Республика Беларусь (Karta Avtomobilnyh Dorog - Respublika Belarus), Масштаб 1:850 000. Белкарография, Minsk, 2009. (venäjäksi)
  7. Беларусь автомобильные дороги (Belarus avtomobilnye dorogi), 1:750 000, Тривиум, Minsk, 2010. ISBN 978-985-409-100-6. www.trivium.info (venäjäksi)
  8. Toll Roads (Tullitiet Valko-Venäjällä) BelToll, beltoll.by. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)
  9. Road Managment - Tollroad (Tullitiejärjestely) Valko-Venäjän liikenne- ja tietoliikenneministeriö, mintrans.by. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)
  10. Map of tollroads (Kartta tiemaksullisista valtateistä Valko-Venäjällä, 1.1.2014 yht. 933 km, esim. M1-, M2- ja M4-valtatiet kokonaisuudessaan) BelToll, beltoll.by. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Valko-Venäjän valtatiet

    Kansalliset valtatiet: M1 | M2 | M3 | M4 | M5 | M6 | M7 | M8 | M9 | M10 | M11 | M12
    Keskeisiä kansallisia teitä: R1 | R2 | R3 | R4 | R5 | R6 | R7 | R20 | R21 | R23 | R31 | R43 | R45
    Eurooppatiet Valko-Venäjällä: E271 | E28 | E30 | E85 | E95

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.