M/V Ciudad de Barcelona

Ciudad de Barcelona valmistui vuonna 1929 nimellä Infante Don Jaime, mutta huhtikuussa 1931 tapahtuneen restauraation kaatumisen jälkeen, alus nimettiin uudelleen Barcelonan kaupungin mukaan. Vuodet 1929–1931 laiva teki risteilyjä Barcelonasta käsin ja kesästä 1931 lähtien se toimi Baleaarien ja Kanarian saarten välisessä linjaliikenteessä. Aluksen omisti espanjalaisen suurliikemiehen Juan March Ordinasin yhtiö Compañía Trasmediterranea. Ordinas oli kenraali Francon johtamien falangistien kannattajia ja yksi sisällissotaan johtaneen vallankaappausyrityksen merkittävimmistä rahoittajista.[1]

Sisällissodan sytyttyä heinäkuussa 1936 Ciudad de Barcelona kansallistettiin. Sodan aikana se osallistui kuljetusaluksena tasavaltaisten epäonnistuneeneen Mallorcan maihinnousussa ja kuljetti myöhemmin ulkomaisia vapaaehtoisia Algeriasta ja Ranskasta. Lisäksi alus haki sotamateriaalia Neuvostoliiton Mustanmeren satamista.[1]

Ciudad de Barcelona lähti kohtalokkaalle matkalleen ranskalaisen Marseillen satamasta 29. toukokuuta 1937. Matkustajia oli uppoamisen jälkeen julkaistujen sanomalehtitietojen mukaan 312 ja lisäksi aluksella oli 64 miehistön jäsentä. Matkustajista arviolta 200–250 oli Espanjaan matkalla olleita ulkomaisia vapaaehtoisia, jotka olivat kotoisin lähinnä Pohjois-Amerikasta, Saksasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta. Mukana oli myös joitakin Pohjoismaista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista saapuneita vapaaehtoisia sekä ryhmä ranskalaisia lentäjiä. Muiden matkustajien joukossa oli paljon Senegalista Ranskaan tulleita siirtolaisia.[1][2]

Alus lähti satamasta myöhään illalla auringonlaskun jälkeen ja kulki Italian laivaston aluksia välttääkeen kokonaan pimeänä. Elokuussa 1936 solmittu kansainvälinen Espanjan sisällissodan puuttumattomuussopimus kielsi sotatarvikkeiden ja ulkomaalaisten taistelijoiden kuljettamisen sisällissodan osapuolille. Sen valvonta oli Ranskan ja Espanjan välisellä merialueelle annettu Italian laivastolle, vaikka maa toimi itse Francon joukkojen aseistajana.[2]

Ciudad de Barcelona saapui Espanjan aluevesille sunnuntaina 30. toukokuuta, jolloin merivartiosto varoitti alusta lähistöllä vaanivista sukellusveneistä. Laiva sai myös saattajakseen espanjalaisen tykkiveneen. Iltapäivällä kuitenkin havaittiin sukellusvene General Sanjurjo. Se oli alun perin nimellä Torricelli tunnettu Italian laivaston sukellusvene, joka oli keväällä 1937 vuokrattu Espanjan nationalistien laivastolle. Havainnon jälkeen Ciudad de Barcelonan kapteeni päätti ohjata aluksensa Malgret de Maria kohti, jossa matkustajat olisivat päässeet poistumaan aluksesta. General Sanjurjo ehti kuitenkin ampumaan kaksi torpedoa, joista ensimmäinen meni ohi ja päätyi lähistöllä sijaitsevan Lloret de Marin kaupungin uimarannalle. Toinen torpedo sen sijaan osui Ciudad de Barcelonan konehuoneeseen noin kello 18 aikaan illalla. Alus oli silloin vain noin 400 metrin päässä rannasta.[1][2]

Osuman jälkeen Ciudad de Barcelona upposi nopeasti vain noin 2–3 minuutissa. Pelastustoimiin liittyi rannikkovartioston lisäksi myös paikallisia kalastajia ja myös Katalonian presidentti Lluis Companys saapui nopeasti paikalle 60 kilometrin päästä Barcelonasta. Onnettomuudessa hukkui ainakin 200 ihmistä, mutta joiden arvioiden mukaan jopa 300. Heistä miehistön jäseniä oli neljä. Kansainvälisiin prikaateihin matkalla olleista vapaaehtoisista kuoli 60–65, mutta ainoastaan 25 hukkuneen henkilöllisyys on selvillä. Pelastuneet vapaaehtoiset kuljetettiin Barcelonaan, jossa he liittyivät kansainvälisiin prikaateihin. Ainoastaan yksi päätti palata kotiinsa.[1][2]

Ciudad de Barcelonalla oli ainakin kahdeksan amerikansuomalaista ja yksi Suomesta saapunut vapaaehtoinen, jotka kuitenkin kaikki ilmeisesti pelastuivat. Laivalla matkustaneita amerikansuomalaisia olivat muun muassa ammattiyhdistysjohtajat Frank Arvola ja Martin Kuusisto sekä toimittaja Hjalmar Sankari, joka myöhemmin kaatui taistelussa keväällä 1938. Suomesta oli saapunut Artjärveltä kotoisin ollut vahtimestari Sauli Verner Lassila (s. 1910).[3]

Sankari kirjoitti myöhemmin onnettomuudesta New Yorkissa ilmestyneeseen Eteenpäin-lehteen. Hänen mukaansa aluksen mukana uponneet vapaaehtoiset lauloivat hukkuessaan Kansainvälistä. Tasavaltalaisten hallitus puolestaan yritti aluksi sensuroida tapausta koskevia uutisia, mutta italialainen uutistoimisto kuitenkin välitti tiedot nopeasti maailmalle. Suomessa uppoamisesta uutisoi jo seuraavana päivänä äärioikeistolaisen IKL:n sanomalehti Ajan Suunta.[2]

• The Sinking of the "Ciudad de Barcelona", 30th May 1937 (englanniksi)