Miinalaiva Pohjanmaa

Alus rakennettiin Wärtsilän Helsingin telakalla 1979. Se luovutettiin 8. kesäkuuta 1979.[1] Vuodesta 1982 se toimi merivoimien koululaivana ja teki vuosittain pitkän koulutuspurjehduksen Suomen Joutsenen ja Matti Kurjen perinteitä noudattaen. Aluksen nimi periytyy 1770-luvun saaristolaivaston Pohjanmaa-luokasta[2].

Alus uudistettiin täysin vuosina 1996–1998, jolloin muun muassa vanha 120 millimetrin keulatykki vaihdettiin 57 millimetrin automaattitykkiin. Aluksen merenkulkujärjestelmät kuuluivat maailman nykyaikaisimpiin. Ne yhdistivät merenkulkututkat sekä ECDIS- ja AIS-järjestelmät saumattomasti yhteen navigoinnin tueksi, jolloin saadaan kattavaa meritilannekuvaa.

Pohjanmaan päätehtäviä olivat miinoitus, koululaivatehtävät ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Alus osallistui vuosittain pidettäviin kansainvälisiin harjoituksiin ja koulutti vapaaehtoisia merisotilaita kriisinhallintatehtäviin. Koulutuspurjehduksilla se vieraili ulkomaisissa satamissa.[3]

Pohjanmaan miinoitusjärjestelmä oli alan parhaimmistoa Suomen puolustusvoimien mukaan, minkä ansiosta se pystyi tekemään hyvin tarkkaa, lähes automaattista miinoitusta.

Vuoden 2011 aikana Pohjanmaa osallistui Euroopan unionin merirosvouden vastaiseen Atalanta-operaatioon Adeninlahdella tehtävänään suojella ruokakuljetuksia.[4] Se saapui alueelle 1. helmikuuta.[5]

6. huhtikuuta 2011 Pohjanmaa otti kiinni laivan, jota epäiltiin yhdeksi merirosvojen emälaivoista. Alus pysähtyi vasta, kun sen eteen ammuttiin varoituslaukauksia. Laivalta löytyi aseita ja merirosvoukseen liittyvää materiaalia. Laivan 18 miehistönjäsentä vangittiin.[6] Merirosvojen alus räjäytettiin ja upotettiin kolme päivää myöhemmin.[7]

Syksyllä 2013 Hämeenmaa siirtyi Pansiosta Upinniemeen korvaamaan Pohjanmaan, joka jäi Upinniemeen odottamaan lopullista kohtaloaan.[8] Pohjanmaa laitettiin myyntiin, ja se poistui käytöstä vuonna 2015. Alkuun oli merivoimien komentajan kontra-amiraali Veli-Jukka Pennalan mukaan suunnitelmana, että mikäli sopivaa ostajaa ei löydy, se joko romutetaan tai museoidaan.[9]

Laivaa suunniteltiin jo romutettavaksi, kun sopivaa ostajaa ei ensin löytynyt, mutta lopulta sen ostajaksi löytyi valtion omistama Meritaito Oy, jolla on käyttöä sille merenmittaustehtävissä.[10] Sen olisi ollut halukas ostamaan myös turkulainen meripalveluyritys Alfons Håkans, mutta tarjousta ei hyväksytty, koska yritys ei osannut sanoa tarkkaa käyttötarkoitusta. Sitä ei myöskään haluttu museoida, sillä museoinnin kustannukset olisivat tulleet liian kalliiksi.[11]

Kesällä 2016 Meritaito Oy maalasi aluksen siviiliväreihin Perniössä Teijon telakalla. Alukseen myös asennettiin mittalaitteita ja se nimettiin uudelleen Pohjanmereksi. Aiemmin aluksesta oli purettu tykit ja muu sotilasmateriaali Upinniemessä.[12]

• Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 130–131. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
• Kojo, Pauli et al.: Mitä-Missä-Milloin, kansalaisen vuosikirja 1980, 30. vsk. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05460-0.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miinalaiva Pohjanmaa Wikimedia Commonsissa

• Merivoimat: Miinalaiva Pohjanmaa, Koulutuspurjehdus 2005, linkkejä tietoihin (Arkistoitu – Internet Archive)
• Merivoimat: Miinalaiva Pohjanmaa – Koulutuspurjehdus 2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Miinalaiva Pohjanmaa, fregatti Matti Kurki ja fregatti Suomen Joutsen (Arkistoitu – Internet Archive)
• Yle Elävä arkisto: Miinalaiva Pohjanmaa merireittien turvaajana ja merirosvojahdissa