M/S Finneco I

M/S Finneco I on Finnlines-varustamon Suomeen liputettava, Kiinassa vuonna 2021 valmistuva hybridiroro-rahtialus. Alus on rakennettu Nanjingin kaupungissa, Nanjingin satama-alueella sijaitsevalla Jinling -telakalla.[3] Telakka on osa China Merchants Group -konsernia.[7]

M/S Finneco I
Tyyppi Rahtilaiva, hybridiroro-alus
Lippuvaltio Suomi
Omistaja Finnlines / Grimaldi Lines
Rakennustelakka Jinling-telakka, Nanjing, Kiina
Vesillelasku 26. huhtikuuta 2021
Luovutettu vuoden 2021 loppuun mennessä
Tekniset tiedot
Pituus 238.0[1] m
Leveys 34.0[1] m
Bruttovetoisuus 60 370[1] brt
Koneteho (pääkoneet) 2 x 12 780 kW
Nopeus 20.7[1] kn
Hyttejä 12 (matkustajille), 26 (henkilökunnalle)[2]
Lastikapasiteetti 5 800 m
Lähteet [3][4][5][6]

Aluksen pituus on 238 metriä ja leveys 34 metriä, bruttovetoisuutta löytyy 60 370 dwt.[1][6] Kuollutta painoa Finneco I:lla on 17 400 tonnia ja sen jääluokitus on 1A Super.[3] Lastikapasiteettia on 5 800 kaistametriä.[4][3][5] Lisäksi autokannet tarjoavat 5 800 m2 lisätilaa ja sääkannen konttitila on noin 520 TEU. Alus pystyy kuljettamaan matkaa kohden esimerkiksi noin 300 perävaunua, 150 autoa ja 500 merikonttia.[4] Koska käytännössä suurin osa perävaunuista kuljetetaan ilman rekan nuppiosaa, on aluksella vain 12 hyttiä ajoneuvoyhdistelmien kuljettajille.[5]

Käyttöhistoria

Alus laskettiin vesille 26. huhtikuuta 2021.[4][3] Aluksen luovutus on suunniteltu tapahtuvaksi ennen vuoden loppua. Finnlinesin on tarkoitus liikennöidä laivalla reittiä BiskajanlahtiPohjanmeriItämeri vuodenvaihteesta 2021–2022 lähtien.[3][4]

Finnlinesin 0,5 miljardin euron uudet ekologisemmat alukset 2021-2023

Finneco I on ensimmäinen alus Finnlinesin 0,5 miljardin euron uudisrakennusohjelmasta. Ohjelma turvaa Suomen ulkomaankaupan tavaratoimituksia, huoltovarmuutta ja merenkulkusektorin työllisyyttä, sillä uusien laivojen seurauksena 20 Finnlinesin alusta purjehtii Suomen lipun alla.[3]

Marraskuussa 2021 toimitettavaksi suunniteltu Finneco I on ensimmäinen Finnlinesille rakennettavasta kolmen samanlaisen hybriditekniikkaa käyttävän aluksen sarjasta. Sarjan toinen ja kolmas alus (Finneco II ja III) otetaan käyttöön suunnitelmien mukaan vuonna 2022.[3][4] Finnlinesin italialainen emoyhtiö, Grimaldi Group -varustamokonserni on tilannut saman sarjan laivoja yhteensä 12 kappaletta, joista ensimmäiset neljä (Eco Valencia, Eco Barcelona, Eco Livorno ja Eco Savona) oli huhtikuun 2021 loppuun mennessä otettu käyttöön varustamon Välimeren liikenteessä.[5]

Finnlinesin uudisrakennusohjelmassa valmistuu kolmen hybridiroro-aluksen ohella kaksi ekotehokkaaksi luonnehdittua Superstar ropax-alusta (Finnsirius ja Finncanopus) vuonna 2023 Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen (Naantali-Långnäs-Kapellskär). Myös ne rakennetaan China Merchants Group -konsernin telakoilla Kiinassa.[7][8][9]

Lähteet

  1. Hybrid ro-ro vessels - Technical details finnlines.com. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. Hybrid ro-ro vessels finnlines.com. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Finnlinesin uusi huippuekologinen roro-alus laskettu vesille navigatormagazine.fi. 26.4.2021. Viitattu 26.5.2021.
  4. Esko Lukkari: Finnlinesin hybridiroro-alus Finneco I laskettiin vesille Kiinan Nanjing Jinling -telakalla Osto & logistiikka, ostologistiikka.fi. 29.4.2021. Viitattu 26.5.2021.
  5. Benjamin Helander: Viidennen sukupolven sisarukset – Finnlinesin GG5G-sisaraluksia jo maailmalla Moottori, moottori.fi. 27.4.2021. Viitattu 26.5.2021.
  6. Benjamin Helander: Uustuotannot käyntiin – Finnlinesin ekot liikenteeseen ensi vuodesta alkaen Moottori, moottori.fi. 29.10.2020. Viitattu 26.5.2021.
  7. Finnlines invests in the highest passenger comfort – two environmentally friendly Superstar 5,100 lm ro-pax vessels ordered 8.1.2020. finnlines.com. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
  8. Technical details - Superstar ro-pax 2020. finnlines.com. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)
  9. Work in progress: important milestones 2021. finnlines.com. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.