Mihail Katkov

Mihail Nikiforovitš Katkov (ven. Михаи́л Ники́форович Катко́в; 13. marraskuuta 1818 (J: 1. marraskuuta) Moskova – 1. elokuuta (J: 20. heinäkuuta) 1887 Znamenskoje, Moskova)[1] oli venäläinen lehtimies, joka toimi konservatiivisen ja kansallismielisen Moskovskije vedomosti -lehden päätoimittajana. Suomessa Katkov muistetaan Suomen autonomian ja erityisaseman kriitikkona.

Mihail Katkov.

Vaatimattomasta virkamiesperheestä lähtöisin ollut Katkov opiskeli Moskovan yliopistossa 1830-luvulla. Hän jatkoi opintojaan Berliinissä ja luennoi sen jälkeen filosofiasta Moskovan yliopistossa, kunnes kyseinen oppiaine lakkautettiin vaaralliseksi katsottuna vuonna 1850. Katkov oli kirjoittanut aiemmin Otetšestvennyje zapiski -aikakauslehteen, ja hän siirtyi 1851 Moskovan yliopiston julkaiseman Moskovskije vedomostin toimittajaksi. Vuodesta 1862 kuolemaansa asti hän oli lehden julkaisija.[2]

Poliittiselta linjaltaan Katkov oli ennen kaikkea Venäjän valtakunnan jakamattomuutta ja tsaarinvaltaa kiihkeästi puolustanut kansallismielinen konservatiivi. Talouskysymyksissä hän tosin kannatti liberaalia näkemystä, jonka mukaan valtion ei tulisi puuttua talouselämään. Myöhempi neuvostoliittolainen ja länsimainen historiankirjoitus on nähnyt hänet lähinnä taantumuksellisena. Vaikka Venäjällä poliittista keskustelua lehdistössä muuten rajoitettiin, Katkovin sallittiin tuoda mielipiteensä näkyvästi julki. Hänen on katsottu saavuttaneen merkittävän poliittisen vaikutusvallan varsinkin Aleksanteri III:n hallitsijakaudella. Hänellä saattoi olla vaikutusta myös keisarikunnan ulkopolitiikkaan, sillä hän oli Saksaa vastaan tähdätyn Ranskan ja Venäjän liiton puolestapuhuja.[2]

Katkov vastusti ja kritisoi voimakkaasti vähemmistökansallisuuksien pyrkimyksiä erillisvaltiokehitykseen Venäjän valtakunnan sisällä. Vuoden 1863 Puolan kapinan hän tuomitsi erittäin jyrkästi ja piti sitä puolalaisten kiittämättömyyden ja petollisuuden osoituksena. Venäjän lehdistöstä juuri Moskovskije vedomostissa seurattiin tarkimmin myös suomalaisen ”separatismin” ilmauksia 1800-luvun jälkipuoliskolla. Katkov nosti Suomen autonomian kehityksen ongelmallisuuden esille venäläisessä julkisessa keskustelussa. Hänen kuoltuaan samasta aiheesta jatkoivat harrastelijahistorioitsijat K. F. Ordin ja Mihail Borodkin.[2]