Mönsteråsin kunta

Mönsteråsin kunta (ruots. Mönsterås kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Mönsterås.[3]

Mönsteråsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Kalmarin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Mönsterås
Kuntakoodi 0861
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 599,41 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 13 258
 – Väestötiheys 22,1 as./km²









Mönsteråsin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 599,41 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 258 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunnan suurin työnantaja on Södra Cell AB:n sellutehdas.

Vuonna 2007 kunnassa oli 62,68 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Mönsterås oli yksi niistä kahdeksasta kauppalasta, jotka muodostettiin omiksi kunnikseen vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Sen lisäksi oli olemassa myös Mönsteråsin maalaiskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa maalaiskunta liitettiin kauppalaan. Fliserydin ja Ålemin maalaiskuntiin kuntauudistus ei vaikuttanut. Ålemin maalaiskuntaan kuulunut Pataholmin epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping) kuitenkin lakkautettiin vuoden 1953 lopussa. Vuonna 1971 kauppala muutettiin Mönsteråsin kunnaksi ja maalaiskunnat myös kunniksi. Vuonna 1974 Mönsteråsin kunta sai nykyiset rajansa, kun Fliseryd ja Ålem liitettiin siihen.

Väestönkehitys
Mönsteråsin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 11 546
1955
  
 11 473
1960
  
 12 542
1965
  
 13 545
1970
  
 13 398
1975
  
 13 036
1980
  
 13 135
1985
  
 12 999
1990
  
 13 182
1995
  
 13 449
2000
  
 13 227
2005
  
 13 103
2010
  
 12 909
2015
  
 13 144
2015
  
 13 264
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 528 11,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 236 1,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 567 4,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 10 813 82,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 122 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 101 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 762 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 56 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,2 3,9
  jalostus 39,1 36,7
  palvelut 52,8 57,1
  tuntematon 3,0 2,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 698 5 958
  työpaikkaomavaraisuus 78,9

Taajamat

Kunnassa on kuusi taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 845 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Mönsterås4 731
2Blomstermåla1 527
3Timmernabben1 276
4Ålem803
5Fliseryd677
6Emsfors*50[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Emsforsin taajamassa on 332 asukasta, ja se kuuluu pääosin Oskarshamnin kuntaan.[17] Ålemin taajaman nimenä on joskus ollut myös Ålems Station.[18]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Finsjö
  • Sandbäckshult
  • Ålemskyrkby

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Finsjö
  • Habbestorp
  • Hammarglo
  • Killingeholm
  • Oknö
  • Pata malm
  • Sandbäckshult
  • Solberga och Ålem
  • Tallviken
  • Torp
  • Tålebo

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Grimhult

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mönsteråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 7 8 8 5 4 3 3 2 3 3 2 3 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 13 13 11 10 10 17 21 22 23 25 23 20 20 19 {{{c2022}}}
  Liberaalit 2 2 3 1 3 2 1 1 1 1 1 1 1 1 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 3 1 2 2 2 2 1 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 23 23 23 24 21 18 16 19 16 16 17 18 17 15 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 3 3 3 3 3 2 3 2 2 2 2 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Keskustapuolue sai Mönteråsissa suhteellisesti enemmän ääniä kuin missään muussa Ruotsin kunnassa.[23]

Piirit
Kartta Mönsteråsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Fliserydin piiri
  • Mönsteråsin piiri
  • Ålemin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Mönsterås
  • Fliseryd
  • Ålem

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Fliseryd
  • Mönsterås
  • Ålem

Kirkot
  • Fliserydin kirkko
    Fliserydin kirkko
  • Mönsteråsin kirkko
    Mönsteråsin kirkko
  • Ålemin kirkko
    Ålemin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.4.2022. (ruotsiksi)
  3. Mönsterås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.4.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Kalmarin läänin kunnat
    Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.