Mégara
Mégara (kreik. Μέγαρα) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Μεγαρέων, Dímos Megaréon), joka sijaitsee Länsi-Attikan alueyksikössä Attikan alueella. Koko kunnan pinta-ala on 330,3 neliökilometriä ja väkiluku 36 924. Varsinaisen Mégaran kaupungin väkiluku on 23 456 (vuonna 2011).[1][2]
| Mégara Mégaran kunta Μέγαρα Δήμος Μεγαρέων |
|
|---|---|
 Mégaran kaupunkia. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Mégara |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Attika |
| Alue | Attika |
| Alueyksikkö | Länsi-Attika |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 5004 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 330,3 km² |
| Väkiluku (2011) | 36 924[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 28 591 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 28 591 |
| – Kaupunki | 23 456 |
| – Väestötiheys | 111,79 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 191 00 |
| Suuntanumero(t) | 22960 |
Mégaran kaupunki sijaitsee lähellä Saroninlahden rantaa noin 34 kilometriä länteen Ateenasta ja noin 37 kilometriä itään Kórinthoksesta. Kaupunki on perinyt sen paikalla sijainneen antiikin aikaisen Megaran kaupungin nimen.[3][4] Mégaran kuntaan kuuluvat Korintin kannaksen koillisosa, Mégaran lisäksi muun muassa Néa Péramoksen kaupunki,[1] sekä muun muassa saaret Makrónisos,[5] Páchi eli Megálo Nisí ja Pacháki.[1]
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Megara
Antiikin ajan Megara oli doorilainen kaupunki Korinthian ja joonialaisen Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen välillä. Se oli usein sodassa Ateenan kanssa muun muassa Salamiin saaren hallinnasta. Geometrisella ja arkaaisella kaudella Megara oli merkittävä siirtokuntien perustaja, ja sieltä tulleet asuttajat perustivat muun muassa Byzantionin ja Khalkedonin.[3][4]
Persialaissotien jälkeen Megara liittyi Spartan johtamaan peloponnesolaisliittoon. Ennen peloponnesolaissotaa Megara tuki Korinttia sen sodassa Korkyraa vastaan, minkä johdosta Ateena asetti Megaran kauppasaartoon vuonna 431 eaa. Spartalaiset vaativat Ateenaa lopettamaan kauppasaarron, mutta ateenalaiset eivät suostuneet tähän. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotiin.[6]
Myöhempinä aikoina Megara ei ollut merkittävä kaupunki, ja sen historiasta tiedetään vain vähän. Se säilyi kuitenkin olemassa läpi roomalaisen kauden ja keskiajan. Kaupungin paikka autioitui 1500-luvulla.[4]
Nykyinen kaupunki
Nykyinen Mégaran kaupunki on syntynyt antiikin aikaisen kaupungin paikalle Kreikan itsenäistymisen jälkeen, ja omaksunut antiikin aikaisen kaupungin nimen. Se on seudun maatalouden ja siihen liittyvän teollisuuden keskus, ja se on hyötynyt Pireuksen ja Kórinthoksen välisen rannikkoalueen nopeasta teollistumisesta.[4]
Mégaran nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Mégaran arkeologinen museo. Antiikin aikaisia rakennusjäänteitä kaupungissa on vain vähän.[3] Merkittävin kirkko on Mégaran ja Salamiin hiippakunnan piispanistuin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali (Kathedrikós Naós Koimíseos Theotókou). Kaupungissa sijaitsee yleisilmailun käytössä oleva Mégaran lentoasema (MEGAP).
Nykyinen Mégaran kunta muodostui, kun Mégara ja Néa Péramos yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[7]
Kunnan osat
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Mégaran kunta muodostuu kahdesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Mégara | Mégara | Agía Triáda | 252 |
| Aigeiroúses | 339 | ||
| Kinéta | 1 446 | ||
| Koumíntri | 298 | ||
| Lákka Kalogírou | 517 | ||
| Páchi eli Megálo Nisí (saari) | 0 | ||
| Mégara | 23 456 | ||
| Moní Agíou Ierothéou (luostari) | 52 | ||
| Moní Agíou Ioánnou Prodrómou (luostari) | 144 | ||
| Moní Panachrántou (luostari) | 19 | ||
| Pacháki (saari) | 0 | ||
| Páchi | 542 | ||
| Spárta | 20 | ||
| Stíkas | 44 | ||
| Vlycháda | 1 462 | ||
| Yhteensä: 28 591 | |||
| Néa Péramos | Néa Péramos | Néa Péramos | 8 333 |
| Yhteensä: 8 333 | |||
| Yhteensä: 36 924 | |||
Lähteet
- Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Megara”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- place Megara Greece Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.
- Πρακτικά της Βουλής των Ελλήνων parliament.gr. 1.6.2006. Arkistoitu 11.4.2008. Viitattu 23.10.2019.
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 979. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mégara Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Μεγαρέων. Mégaran kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
