Mårten Segercrantz

Mårten Enberg, aateloituna vuodesta 1718 Segercrantz af Såtevalla (9. heinäkuuta 1682 Soikkola, Inkeri – 3. syyskuuta 1758 Lempäälä), oli suomalainen Ruotsin armeijassa palvellut eversti, valtiopäivämies ja lahjoittaja.[1]

Segercrantzin vanhemmat olivat Inkerissä sijainneen Soikkolan kuninkaankartanon vuokraaja Mårten Eriksson Enberg ja Magdalena Krus. Hän pääsi ylioppilaaksi Tartossa 1697 ja opiskeli jonkin aikaa teologiaa Tarton yliopistossa. Segercrantz meni voluntaariksi Viipurin läänin kaksikasjalkaväkirykmenttiin vuonna 1700. Hänestä tuli vääpeli 1700, kornetti 1701, luutnantti Turun ja Porin läänin kaksikasratsuväkirykmentissä 1701 ja ratsumestari 1705. Segercrantz aateloitiin 1718 ja ylennettiin majuriksi Karjalan ratsuväkirykmenttiin. Segercrantz osallistui Kaarle XII:n Norjan sotaretkeen 1716-18 ja sieltä vetäytymiseen lumimyrskyssä tunturien yli Duvediin vuodenvaihteessa 1718-19. Suomeen hän palasi armeijan mukana syksyllä 1721. Hänelle myönnettiin kapteenin jakopalkka Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentissä 1723 ja majurin jakopalkka 1740. Segercrantz erosi sotapalveluksesta everstiluutnanttina 1741 ja hän sai everstin arvon 1757.[1]

Segercrantz omisti vuodesta 1710 Sotavallan kartanon Lempäälässä. Hän hankki 1730-luvulla omistukseensa Lempäälästä myös Innilän ja Lastusten kartanot sekä Ruotsilan tilan Vesilahdella. Segercrantz piti myös kestikievaria Lempoisten Anttilan talossa ja perusti tiloilleen viinanpolttimon ja kaksi sahaa myllyjen yhteyteen. Hän kutsui 1738 ruotsalaisen geologin Daniel Tilasin Sotavaltaan etsimään mineraaliesiintymiä kartanon mailta ja samoihin aikoihin Sotavallassa vieraili myös taloustieteilijä Ulrik Rudenschöld, jonka Ruotsin hallitus oli lähettänyt tutkimaan taloudellisia oloja Suomessa. Segercrantz osallistui Ruotsin valtiopäiville 1726–1727 ja 1738–1739 sekä Turun maapäiville 1742.^lähde?

Segercrantz jäi lapsettomaksi ja hän myi koko omaisuutensa vähän ennen kuolemaansa. Segercrantz testamenttasi Turun akatemialle 6000 kuparitaalaria kahden talousopin stipendin perustamista varten.[1][2]

Mårten Segercrantz oli naimisissa 1706–1752 Iitin kirkkoherran Arvid Paulinuksen tyttären Katarina Paulinin (k. 1752) kanssa.[1] Segercrantzin lahjoittama messinkinen kattokruunu sekä hänen hautausvaakunansa ovat Lempäälän kirkossa.