Måns Groundstroem

Groundstroem varttui Töölössä ruotsinkielisessä sivistyneessä porvarisperheessä. Hänet lähetettiin jo ennen kouluikää pianotunneille, mutta hän ei klassisesta pianonsoitosta juuri innostunut. ”Minulla ei ollut minkäänlaista tatsia klassisen musiikin soittamiseen. Itse asiassa vihasin sitä terroria. Silloin.” Isä kuitenkin osti hänelle kitaran, ja Groundstroem pääsi ”kapinoimaan nuorilla villitsevällä rockilla”. Hän soitti varhaisvuosinaan yhtyeissä nimeltä Typhoons, Pems ja Roosters. Jo vuonna 1965 hän soitti puoliammattimaisesti ja pääsi seuraavana vuonna, 16-vuotiaana, levyttämään basistina. Ensilevytys oli Jukka Kuoppamäen albumilla Mitä kansa haluaa.[3]

Groundstroem soitti peräkkäin kolmessa merkittävässä suomalaisessa rock-yhtyessä, jotka olivat Blues Section sekä progressiivista rockia soittaneet Tasavallan Presidentti ja Wigwam. Näistä Blues Section oli Love Recordsin ensimmäinen yhtye ja Wigwam viimeinen. Wigwamissa hän oli yhtyeen pitkäaikaisin basisti (1974–2003).[3]

Vuodesta 1971 lähtien Groundstroem tuli tunnetuksi myös musiikkituottajana ja äänittäjänä. Hän tuotti albumeja mm. Jukka Toloselle, Jim Pembrokelle, Pekka Pohjolalle, Dave Lindholmille, Juice Leskiselle, Albert Järviselle, Muskalle, Maaritille sekä Hurriganesille ja Kasevalle.

”Sain tuotettavaksi useimmiten uusia artisteja. Jos onnistuin, seuraavan levyn tekijäksi palkattiin oikea ammattilainen. – – Tuottaminen oli ensin ennen kaikkea käytännöllistä – suunnittelemista, aikatauluttamista, valvomista. Vähitellen yritin ottaa musiikillisen roolin, kannustajan ja jopa makutuomarin.”

Punkin ja uuden aallon esiinmarssin myötä hän ei enää kuitenkaan ollut rytmimusiikin alalla “kuuminta kamaa”, ja hän vaihtoi alaa 1980-luvulla kouluttautumalla kokiksi, missä työssä hän toimi viiden vuoden ajan.[3]

Kokin työt Groundstroem joutui jättämään 1990-luvun alussa psoriasiksen vuoksi. Taudin vuoksi hänen käsiensä iho hilseilee voimakkaasti. Tuossa vaiheessa hän palasi musiikkituottajaksi sekä soittajaksi, sopivasti kun Tasavallan Presidentti ja Wigwam jälleen aktivoituivat. Hän jatkoi soittamista vuoteen 2004 asti, jolloin jättäytyi sairauseläkkeelle psoriasiksen pahennuttua.[3]

Vuonna 2007 Groundstroemille myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[4] Viime vuosina Groundstroem on ollut mukana entisistä Wigwam-jäsenistä ja muista vierailijoista koostuvassa Wigwam Revisited -kokoonpanossa.^lähde? Lisäksi hän on edelleen esiintynyt harvakseltaan äänittäjän ja tuottajan roolissa eri artistien julkaisuissa.

Akipekka Alanko esittää Groundstroemia elokuvassa Love Records – Anna mulle Lovee ja Niklas Groundstroem Itkisitkö onnesta? -kuunnelmassa.[5][6]